Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva biotalous luo nostetta monelle elinkeinoelämän sektorille. Myös luonnontuotealalle on tarjoutunut historiallinen mahdollisuus hyödyntää biotalouden ansiosta vahvasti nouseva terveys- ja hyvinvointitrendi. Harvalla maalla on luonnontuotealan kilpailutekijöinä meihin verrattava pohjoinen arktisuus ja puhdas luonto. Lisäksi Suomessa on maailman suurin luonnontuotteiden luomukeruualue. Nämä vahvuudet on syytä hyödyntää sijaintimme ja luontomme tarjoamina lisäetuuksina.

Kauppa, ehkä osin huomaamattaan, on keskeinen osa Suomen biotalousstrategiaa. Myös luonnontuotteiden arvoketjussa kauppa on usein se paikka, jossa kuluttaja lopulta ratkaisee sen, onko uudelle innovaatiolle syntymässä laajempaa kysyntää. Vaikka kasvuyrityksen tähtäin olisikin vientimarkkinat, on kotimaassa turvallista harjoitella ja kehittää tuote kansainväliseksi menestystuotteeksi.

Terveyskauppa on luonnontuotealan ja biotalouden vahvistumisen ansiosta huomannut vihreän aallon uuden tulemisen. Lisääntynyt kiinnostus luonnon kasveista, villiyrteistä, marjoista, lääkinnällisistä rohdoskasveista ja kasviperäisistä ravintolisistä on otettu luontaistuotealalla hyvillä mielin vastaan. Suomessa terveyskaupoista on viime vuosina haettu enenevässä määrin muun muassa pakuria, havupuu-uutetta, tyrniöljyä, marjajauheita ja luonnonkosmetiikkaa. Osa näistä kotimaisista luonnontuoteinnovaatioista on päässyt jo maailman markkinoille Suomesta saadun kuluttajapalautteen ja myynnin kasvun innoittamina.

Luonnontuotteiden tuotekehitys ja jalostusarvon nostaminen ovat hyvä esimerkki toimialarajat ylittävien toimintamallien rakentamisesta. Kun Suomen luonnosta poimitaan esimerkiksi marjoja, ne voivat kulkeutua kaupan hyllylle lääke-, kosmetiikka- tai elintarviketeollisuuden kautta. Sama luonnontuote voi olla myynnissä lääkkeenä, elintarvikkeena, ravintolisänä tai vaikka kosmeettisena valmisteena.

Myös Suomen tuotantoteknologiaosaaminen on yksi vahvuutemme, jolla voidaan kasvattaa luonnontuotteiden jalostusarvoa ja saada taloudellista hyötyä monessa tuotantoportaassa. Vaikka mustikat maistuvat parhailta tuoreena, jalostaminen tarjoaa arvonnousua, joka yritysten kannattaa hyödyntää. Mustikan tuotekehitys ja jalostusasteen nostaminen antavat mahdollisuuden kehittää samasta raaka-aineesta useita tuotevariaatioita kuluttajan tarpeisiin. Kun rosoisen mustikan kilohinta on 1,6 euroa ja puhdistetun mustikan 4 euroa, on mustikkajauhe jo 100 euroa kilolta ja mustikkauute peräti 3 500 euroa kilolta. Ennen kuin tuotteet ovat kaupan hyllyllä, elintarvike- ja kemianteollisuus ovat luonnontuotteiden arvonnostamisessa keskeisiä tekijöitä.

Luonnontuotteiden suosion kasvuun liittyy keskeisesti maailmalla vahvistuva terveys- ja hyvinvointitrendi. Terveystietoa janoava kuluttaja on luonnontuotemarkkinoille myös melkoinen haaste. Kasvien ja marjojen terveysvaikutuksista on paljon tieteellistä tutkimusta, mutta niiden kertominen kuluttajalle on EU:n terveysväitelainsäädännön takia koettu vaikeaksi. Terveysväiteasetuksen tiukka tulkinta on koettu Suomessa yhdeksi luonnontuotealan kehitystä jarruttavaksi tekijäksi. Lisäksi uuselintarvikeasetus ja lääkelainsäädäntö asettavat omat haasteensa luonnontuotteiden tuotekehitykselle. Ei siis ihme, että alan toimijat nostavat tässä kohtaa esille normien purkamisen tärkeyden. Myös se on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Biotalouden kehittäminen vaatii yhteistyötä ja jopa näkökulmien muutosta sekä aitoa vuoropuhelua monella taholla. Biotaloudesta toivotaan elinkeinoelämän seuraavaa veturia ja globaalia aaltoa, joten halukkuutta ja tahtoa varmasti löytyy.

Kirjoittaja on Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja.