Minimipalkka, verotus, ulkomainen verkkokauppa, uusien teknologioiden tuomat mahdollisuudet, kivijalkakaupan tulevaisuus, aukioloajat ja osaavan työvoiman saanti. Lista suomalaisen kaupan huolista? Itse asiassa lista maailman kauppajärjestöjen haasteista Kiinasta Brasiliaan kertoo selvästi siitä että kauppa ei ole enää pitkään aikaan ollut vain kotimarkkinoilla toimimista vaan globaaleilla laineilla liikkumista kiihtyvällä vauhdilla.

Tammikuussa New Yorkissa järjestetty Retail’s BIG show keräsi kymmeniä tuhansia osallistujia ympäri maailmaa ihmettelemään kaupan alan kehityskuvioita. Samaan aikaa messujen kanssa myös Firae, Forum for International Retail Association Executives järjestää vuosikokouksensa. Foorumi toimii kansainvälisten vähittäiskaupan järjestöjen verkostona, jonka tarkoituksena on ratkaisujen etsiminen vähittäiskaupan globaaleihin kysymyksiin.

Foorumin kokouksissa saa mielenkiintoisen katsauksen, mikä on tilanne kaupan toimialalla eri maissa globaalisti. Yleisesti kaupan alalla uskotaan lievään kasvuun tänä vuonna, vaikka maailmantalouden näkymät ovat sumuiset eivätkä geopoliittiset jännitteet ole helpottaneet. Kuluttajien luottamus näyttää olevan korkealla niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Kuluttajilla on ylimääräistä rahaa, mikä näkyy myynnissä. Voittajina näyttävät olevan kuitenkin halvemman hintaluokan vähittäiskaupat, sillä kuluttajat ympäri maailmaa ovat omaksuneet säästäväisemmän kuluttamisen.  Irlannista kuitenkin kerrotaan, että kuluttajissa on nähtävissä hinta- ja alennusväsymystä, joka näkyy erityisesti kulutuksen siirtymisestä tavaroista palveluihin.

Kaupan maine ja imago puhuttavat maasta ja kulttuurista riippumatta. Jopa kaupan suurmaassa Yhdysvalloissa sikäläisen kaupan liiton toimitusjohtaja pitää protektionismia suurempana ongelmana kaupan alan arvostuksen puutetta verrattuna teollisuuteen. He ovat kampanjoineet vuosia kaupan ja palveluiden merkityksestä talouskasvussa mutta vielä heidätkin nähdään ”kakkosluokan” toimialana yhteiskunnassa. Alan heikolla maineella on seurauksena myös osaavien työntekijöiden houkuttelemisessa kauppoihin. Samaa viestiä toistivat monet muut maat. Jopa Intia, joka tunnetaan kauppiaiden luvattuna maana, kokee, ettei nuorempi sukupolvi ole kiinnostunut kauppiasurasta, joka on aikaisemmin ollut varmin tapa noista köyhyydestä.

Monessa maassa nousee vahvasti esille myös lähikauppojen uusi tuleminen. Esimerkiksi Japanissa suositaan pieniä lähikauppoja. Yksi taustalla vaikuttava syy on naisten työssäkäynnin lisääntyminen – enää naisilla ei ole aikaa tuhlattavaksi ostoksilla käymiseen. Toisaalta Japanissa yhteiskunnan ja kuluttajien ikääntyminen nähdään haasteena, sillä nykynuoret eivät enää halua ostaa kalliita vaatteita tai autoa, vaan vuokraavat vaatteita ja käyttävät mieluummin Uberiä.

Verotus, arvonlisävero ja yritystuet huolestuttavat kaikissa maailman kolkissa. Euroopan sisällä erilaiset arvonlisäkannat nähdään epäoikeudenmukaisina kaupan kannalta. Hintakilpailussa voittajia ovat maat, jossa alv oli matalampi kuin muualla. Pohjoismaat arvostelivat Saksaa ja Britanniaa. Saksa taas kritisoi Euroopan ulkopuolisia verkkokauppoja siitä, ettei niiden tarvitse seurata samoja kuluttajakäytäntöjä ja sääntöjä kuin eurooppalaisten. Yritystuet, kuten esimerkiksi alhaisempi sähkövero teollisuudelle, on ongelma Suomen lisäksi esimerkiksi Saksassa.  

Kauppoja tulee ja menee. Uusista yrityksistä suurin osa on kauppoja mutta myös niitä poistuu eniten yrityskentästä. Hollantilaiset painottavat, että kaupan alalla on löydettävä uudenlaisia business-malleja, jotka ovat taloudellisesti kestäviä, sillä muutoin kauppaketjujen ylivoima kasvaa ja keskittyminen valtaa alaa. Irlantilaisten mukaan taas on olemassa mahdollista, että massiivisia yhteenliittymiä joka tapauksessa tapahtuu. He näkevät, että tulevaisuudessa jopa 70 % koko alasta voi olla muutamien yritysten käsissä.  

Vahva näkemys kaupan alan edustajien keskuudessa on myös se, että kauppa ole enää pitkään aikaan ollut ”hae tuote hyllystä”-itsepalveluliike vaan palvelujen merkitys kasvaa koko ajan. Mikä on siis kaupan rooli siinä vaiheessa kun brändit alkavat myydä tuotteensa suoraan kuluttajille ilman ”kallista” kauppaa?  Siihen kysymykseen kaupan alalla ympäri maailmaa haetaan vastausta.

Kirjoittaja on Kaupan liiton edunvalvontajohtaja.