Sääntely heikentää edelleen monella tavalla suomalaisen verkkokaupan kansainvälistä kilpailukykyä. Kun suomalainen kuluttaja ostaa tuotteita EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelta, esimerkiksi kiinalaisesta verkkokaupasta, välttää myyjä arvonlisäveron, kun tuotteen arvo on alle 22 euroa tai kun arvonlisävero on alle viisi euroa. Tämä EU:n ulkopuolelta operoiva verkkokauppias ei myöskään osallistu esimerkiksi suomalaisen keräys- ja kierrätysjärjestelmän kustannuksiin. Kustannuksia välttämällä myyjä pystyy tarjoamaan suomalaisillekin kuluttajille alhaisempia hintoja.

Halpojen hintojen sokaisemalta shoppailijalta saattaa helposti unohtua, että näistä niin kutsutuista kolmansien maiden verkkokaupoista tilattaessa myyjän vastuu, kuluttajansuoja ja takuut puuttuvat. Jos Kiinasta hankittu akku räjähtää tai kosteusvoide aiheuttaa ihottumaa, on vastuu ostajalla.

Muutama viikko sitten päätimme kollegani kanssa selvittää käytännössä, millaisia puutteita ulkomaisten verkkokauppojen tuotteissa, niistä annetuissa tiedoissa ja niiden toimittamisessa on. Keskityimme selvityksessämme muutamaan tuoteryhmään: minulle lankesivat kosmetiikka ja vaatteet, miespuoliselle kollegalle sähkölaitteet ja lelut.

Ryhdyin tuumasta toimeen ja aloitin kosmetiikasta. Ensiksi tarkistin Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilta, millaisia vaatimuksia kosmetiikan tuotemerkinnöille ja markkinoinnille on asetettu. EU:n kosmetiikkalainsäädäntö on erittäin yksityiskohtaista ja maallikolle vaikeaselkoista; onneksi Tukes on laatinut selkokieliset ohjeet, joihin jokaisen kosmetiikkaa hankkivan olisi hyvä tutustua.

Näpyttelin hakukoneeseen kiinalaisen verkkokaupan nimen ja klikkasin sivuston osoitetta. Ostoksille pääsin vain rekisteröitymällä joko Facebook-tunnuksin tai sähköpostiosoitteella. Ei auttanut muu kuin rekisteröityä, vaikka jo kokemuksesta tiesinkin, kuinka hankalaa – tai jopa mahdotonta – jatkuvasta sähköpostimarkkinoinnista olisi päästä eroon.

Kosmetiikkatuotteiden hinnat olivat todella edullisia. Kaksitoista huulipunaa eurolla, ei tietoja niiden ainesosista. Vaalentava etanakasvovoide muutamalla eurolla, ei minkäänlaisia tuotetietoja. Muistin, että juuri vaalentavista voiteista Tukes varoitti ohjeissaan. Entäpä miten olisi purkillinen aktiivihiiltä hampaiden valkaisuun yhdellä eurolla? Vai saisiko olla huulia kohottava kiiltovoide? Koeostoina tilasin etanavoidetta ja aktiivihiiltä.

Jatkoin vaateostoksille toiseen kiinalaiseen verkkokauppaan, kun olin ensin käynyt Tukesin sivuilta katsomassa, mitä vaatimuksia tekstiileille on EU:n sisämarkkinoilla asetettu. Erityisesti lasten vaatteilla on omat tiukat vaatimuksensa, ja esimerkiksi nyörit pääntiessä ovat kuristumisvaaran vuoksi kiellettyjä.

Sivustolta löytyi uskomattoman hienoja lastenvaatteita. Ja millä hinnalla, neljät sukkahousut eurolla! Juhlamekko yhdeksällä eurolla! Klikkailin tuotetietoja esiin, ja huomasin pian, että niissä oli huomattavaa vaihtelua. Useimmista ei kuitenkaan löytynyt minkäänlaisia hoito-ohjeita. Tuotteen koostumus oli mainittu vain ylimalkaisesti tai ei ollenkaan, valmistusmaa tai myyjä vain satunnaisesti. Ja sitten ne nyörit; lähes kaikissa huppareissa ja useissa ulkotakeissa tuotteen hupunreunaa koristivat EU-alueella kielletyt nyörit.

Halvat hinnat ja valtavat valikoimat, suomenkieliset sivustot ja aggressiivinen markkinointi houkuttelevat yhä useampia suomalaisiakin kuluttajia ulkomaisiin verkkokauppoihin. Olemme tottuneet korkeaan kuluttajansuojan tasoon, ja moni hämmästyykin siitä, miten vaikea ulkomaisten verkkokauppojen kanssa on asioida ongelmien ilmetessä. Tuotteiden palauttaminen ja kaupan peruminen voi olla mahdotonta, puhumattakaan mahdollisista terveysvaaroista ja -haitoista, joita tuotteet voivat aiheuttaa.

Ostoshuumassa kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että EU:n ulkopuolella toimivassa verkkokaupassa jokainen shoppailee omalla vastuulla, ilman turvallisuus- ja tyytyväisyystakuuta. Päättäjän pitää puolestaan huolehtia siitä, että suomalainen kauppa pärjää yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Kirjoittaja on Kaupan liiton kuluttaja-asioista ja yhdyskuntasuunnittelusta vastaava asiantuntija.