Yksi tiedeyhteisön väkevimmistä käsitteistä on paradigma, jolla tarkoitetaan tutkijoiden keskenään jaettua oman tieteenalan maailmankuvaa. Vallitseva paradigma määrittää sekä tutkimuskysymyksiä, joita saa kysyä, että tapoja, joilla tutkimusta pitäisi tehdä. Vallitseva paradigma on muodostunut vähitellen, vuosien evoluution seurauksesta, ja onnistunut lukitsemaan oman asemansa voimakkaana ja dominoivana maailmankuvan selittäjänä, eräänlaisena metatason teoriana ja toimintalogiikkana.

Ajan kuluessa vallitsevan paradigman voima alkaa ehtyä. Syntyy ensimmäinen anomaliteetti; poikkeama, jota vallitsevan paradigman lainalaisuudet ja tavat toimia eivät kykene käsittelemään. Anomaliteetti on paradigman hitaan hajoamisen ensi murtuma. Pian syntyy lisää anomaliteetteja, hiusmurtumista tulee avomurtumia, paradigma rampautuu ja lopulta, se lakkaa olemasta. Samalla kun anomaliteetit lopettavat vallitsevan paradigman, ne laittavat liikkeelle uuden maailmankuvan rakentumisen.

Sekä suomalainen kauppa että yhteiskunta laajemminkin oireilee vastaavanlaisessa paradigman murrosvaiheessa. Kaupan alan perinteinen toimintalogiikka ei enää riitä. Pitkään toimintalogiikkana oli investoinnit neliöihin – nyt tilanne on päinvastainen, kun moni johtava vähittäiskaupan toimija vuokraa neliöitään ulos. Pitkään (ja osittain edelleen) kauppa rakensi identiteettiään yksinomaan pitkien logististen ketjujen koordinoitsijana – nyt otetaan ensiaskeleita asiakkaiden arjen tulkkeina. Vallitseva kaupan ajattelu näkee asiakastiedon, kun vastaavasti anomaliteetit tunnustavat jo asiakkaan tiedon: asiakasdatasta jalostetaan asiakkaalle merkityksellistä informaatiota.

Suomen taloutta kuvaavien mittareiden – tuottavuuskehitys, työllisyyskehitys, kansantuotteen kasvu – pitkään, tavanomaisen suhdannesyklin yli jatkunut heikko kehitys voidaan nähdä olevan yksi fundamentaalinen anomaliteetti, joka kertoo yhteiskunnallisen paradigman päivitystarpeesta. Vallitsevalle paradigmalle ei pidä antaa ylivaltaa, vaikka se helposti asettaa ajattelulle kaltereita. On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa ne hetket, jolloin dominoiva paradigma alkaa osoittaa ensimmäisiä murtumisen merkkejä, sillä silloin markkinakin on muutoksessa. Ja muutos on aina mahdollisuus.

Kirjoittaja on palvelujen ja kaupan professori Tampereen yliopistossa.