Suomalaisten rahankäyttö Virossa on viime vuosina kutistunut samalla, kun yhä harvempi suomalainen tuo Virosta alkoholia. Alkuvuodesta 2018 alkoholin maahantuonti näyttäisi edelleen harventuneen. Kansainvälisen verkkokaupan puristuksessa ja kuluttajatuotteiden hintaeron kaventuessa Viron matkailu voi kehittyä entistä palveluvetoisemmaksi. Aivan viime vuosina palvelujen osuus matkabudjetista onkin alkanut kasvaa.

Vuonna 2014 Viron matkaajista 81 prosenttia toi matkaltaan alkoholia ja viime vuonna enää 69 prosenttia. Viinarallin vähentyminen näkyy myös tavaroiden ja palveluiden euromääräisessä kokonaiskulutuksessa. Kun alkoholiostoksille matkustavien matkabudjetti on selvästi keskimääräistä suurempi, maahantuonnin harveneminen on rokottanut myös suomalaisten kulutusta Virossa. Viime vuonna suomalaiset käyttivät arviolta noin 625 miljoonaa euroa tuote- ja palveluostoihin Virossa, kun vuonna 2014 kokonaiskulutus oli 716 miljoonaa euroa.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen arvioitiin ennakkoon vaikuttavan myös Viron viinaralliin. Vielä on liian aikaista vetää johtopäätöksiä sen vaikutuksista, mutta Kaupan liiton tilaamien rajahaastatteluiden perusteella alkuvuodesta 2018 alkoholin hakureissut harvenivat edelleen.

Ostoskori keventyy

Alkoholi on ollut eräänlainen sisäänheittotuote Viron matkailussa. Kun sen vetovoima on alkanut hiipua, vaikutukset näkyvät myös muissa ostoksissa.

”Elintarvikkeiden, makeisten ja tupakan ostokset ovat suorastaan romahtaneet parin vuoden takaiseen verrattuna, sillä nämä tuotteet ovat usein olleet samassa ostoskorissa yhdessä alkoholin kanssa. Toki myös ruuan hintakilpailulla Suomessa on ollut oma vaikutuksensa nimenomaan elintarvikeostoksiin”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa suomalaisten ostoskorin muutoksia.

Kaikesta huolimatta shoppailu on edelleen yksi suurimmista houkutuksista suomalaisten Viron matkailulle. Viron suhteellinen hintaetu kuluttajatuotteissa on kuitenkin alkanut hiipua, ja esimerkiksi vaatteiden ja kenkien hinnat alkavat olla hyvin lähellä suomalaista tasoa. Samalla kansainvälinen verkkokauppa haastaa Viroa edullisena ostospaikkana suomalaisille, mikä näkyy varsinkin muodin ostoksissa.

”Juuri muotiahan suomalaiset ostavat ulkomaisista verkkokaupoista. Kun vaatteiden ja kenkien hinnat Virossa ovat jo yli eurooppalaisen keskitason, ei ole ihme, että niitä haetaan Virosta aikaisempaa vähemmän”, Kurjenoja toteaa.

Viron matkailusta nykyistä palveluvetoisempaa?

Vuonna 2014 suomalaisten keskimääräisestä matkabudjetista alle kolmasosa kului palveluihin Virossa ja laivalla. Viime vuonna palveluiden osuus oli jo 38 prosenttia.

”Kehitys on ollut odotettavissa, sillä Viron suhteellinen hintaetu Suomeen nähden on selvästi suurempi kuluttajapalveluissa kuin -tuotteissa. Kuluttajapalvelut ovat myös eurooppalaiseen hintatasoon nähden Virossa selvästi edullisempia kuin tavarat”, Kurjenoja kertoo.

Kurjenoja pitääkin mahdollisena, että suomalaisten Viron matkailun sisältö muuttuu jatkossa entistä palveluvetoisemmaksi.

”Alkoholin suhteellinen hinta tai saatavuus kotimaassa eivät ole päähoukuttimia esimerkiksi lapsiperheiden tai eläkeläisten lomamatkoille. Matkan hinta ja nopeus sekä palveluvalikoima ja palveluiden hinnat Virossa voivat sen sijaan vetää suomalaisia kylpylä- ja kulttuurivisiiteille tulevaisuudessakin”, Kurjenoja arvelee.

Rajahaastatteluiden tulokset tukevat näkemystä, sillä parin kolmen viime vuoden aikana yhä useampi Viron matkaaja on ostanut kahvila- ja ravintolapalveluita tai käyttänyt kylpylä-, virkistys- tai muita vapaa-ajan palveluita.

Suomalainen veropolitiikka takaa palveluiden hintaedun Virossa

Suomessa Viron matkailu on totuttu näkemään alkoholihuuruisena viinarallina, jota se toki on myös ollut. Siksi esimerkiksi alkoholiverotusta tai alkoholilainsäädännön uudistamista on tarkasteltu myös alkoholin maahantuonnin kannalta. Päättäjien pitäisi kuitenkin katsoa pidemmälle tulevaisuuteen – ohi alkoholin – ja pohtia, onko tavallisen suomalaisen ainoa mahdollisuus nauttia hyvistä palveluista Virossa.

”Kireä työn verotus leikkaa suomalaisen kuluttajan ostovoimaa ja samalla kasvattaa palvelutyön verokiilaa ja palvelujen hintaa. Kun vielä arvonlisäverotus on Suomessa Viroa kireämpää, on selvää, että Viron palvelut houkuttelevat suomalaisia. Onneksi Viro on lähellä”, Kurjenoja hymähtää.

Lisätiedot: Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja, p. 040 820 5378

Kaupan liiton selvitys perustuu Bank of Estonian, Eurostatin, Statistics Estonian ja Tilastokeskuksen tilastoihin sekä TAK Oy:n toteuttamaan otospohjaiseen kuluttajakyselyyn, jossa haastateltiin 2 040 matkustajaa.

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi