Edes voimakas suhdanne ei ole riittänyt nostamaan kauppaa 2000-luvun alun kasvulukuihin. Vähittäiskaupan ennustetaan kasvavan tänä vuonna viime vuoden tahtiin, mutta ensi vuonna kasvu hidastuu. Väliaikaisesti noussut työllisyys palaa lasku-uralle 2020. Tukkukaupassa liikevaihdon kasvu ei ole lisännyt työllisyyttä. Palvelualojen kehittymistä hidastaa palvelutyön hintaan moninkertaisena kasaantuva verotus. Palvelutyön raskas verotus ja vanhenevan väestön mukana hiipuva kulutus nujertavat yksityisten palveluiden tulevaisuutta, jos verotusta ei kevennetä.

Vaikka Suomi on juuri nyt suhdannehuipussaan, tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihdon määrän* kasvu ei yllä 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kasvulukuihin. Rakentaminen ja teollisuuden hankinnat ja investoinnit nostavat tukkukaupan 3,5 prosentin kasvuun tänä vuonna, mutta ensi vuonna kasvu hidastuu. Digitalisaatio ja automatisaatio, kansainvälinen kilpailu ja asiakkaiden tarve tehostaa hankintaketjujaan ajavat tukkukauppaa toimintojen tehostamiseen. Tämä rajaa tukkukaupan työllistämismahdollisuuksia.

Myös vähittäiskaupan liikevaihdon määrä kasvaa tänä vuonna viime vuoden tahtiin, noin kolme prosenttia, mutta sielläkin kasvu hidastuu ensi vuonna. Vähittäiskaupassa kasvun veturina on ollut erikoiskauppa ja varsinkin kodintekniikka, sisustus ja urheilukauppa. Erikoiskauppa ja tavaratalokauppa (sisältää suuret hypermarketit) ovat myös vetäneet vähittäiskaupan työllisyyttä kasvuun. Tänä vuonna työllisyyden ennustetaan kasvavan neljä prosenttia, mutta 2020 se kääntyy laskuun.

Vähittäiskaupan markkinoita Suomessa rajoittaa kulutuksen määrän supistuminen

Vanheneva väestö voi jähmettää talouden dynaamisuutta ja yksityistä kulutusta. Tämä on merkittävä uhka myös vähittäiskaupan kasvulle. Esimerkiksi ruoan tai vaatetuksen määrällisen kulutuksen ennustetaan Suomessa pienenevän jo lähivuosina.

”Samalla kun monet kuluttajamarkkinat pienenevät ikääntymisen myötä, toisaalla digitaalinen ostaminen kasvaa ja yleistyy – myös ulkomailta. Esimerkiksi tällä hetkellä lähes viidesosa kosmetiikkaostoksista tehdään digitaalisesti, mutta jo kolmen vuoden kuluttua lähes kolmasosa”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa kehitystä.

Kauppa tai kulutustavarateollisuus ei voi ikääntyvässä Suomessa hakea kasvua kulutuksen määrällisestä kasvusta. Kasvua on haettava tuotteista, joissa on suuremmat katteet, tai ulkomailta.

Verottaja on palveluketjun suurin rohmu

Verotus nostaa työpanoksen hintaa ja leikkaa suomalaisen kuluttajan ostovoimaa. Suomalaisen keskivertopalkansaajan verojen jälkeinen ostovoima on vain kuusi prosenttia suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin ja pienempi kuin yhdessäkään muussa Pohjoismaassa. Työpanoksen hinta ja hintaan nähden huono ostovoima on yksi keskeisistä asioista, jotka hidastavat palvelujen kehitystä ja työllisyyttä Suomessa.

”Kaikkiin kuluttajapalveluihin kaupan lihatiskeistä mobiilipelien suunnitteluun, pankki- tai operaattoripalveluihin, ravintoloihin jne. sisältyy vähintään kaksinkertainen verokiila, joka on osa tavaran tai palvelun hintaa”, Kurjenoja kertoo.

Kurjenoja kuvaa pelkistettyä esimerkkiä palveluketjusta ja siihen kasautuvasta kolminkertaisesta verotuksesta: Työntekijä, esimerkiksi kampaaja, myy palvelua, minkä ostaakseen kuluttaja, esimerkiksi verho-ompelija, tekee töitä ja ansaitsee rahaa. Jotta tämä onnistuisi, ompelijan työpanokselle pitää olla tarvetta ja maksukykyinen ostaja, vaikkapa data-analyytikko. Palveluketjun jokaisesta lenkistä verottaja nappaa oman osuutensa siten, että ketjun viimeiselle lenkille, kampaajalle, ei jää käteen juuri mitään. Koko palveluketjun hinnasta, jonka maksaa verho-ompelua ostavan data-analyytikon työnantaja, yli 80−90 prosenttia on erilaisia veroja ja veroluontoisia maksuja.**

Verokiilaa*** on kavennettava työn verotusta keventämällä

Jotta palveluketjuja muodostuisi ja palvelut työllistäisivät, tarvitaan riittävän ostovoimaisia kuluttajia. Samalla työn hinta ei saisi kuitenkaan nousta liian korkeaksi, jotta työllistäminen Suomessa kannattaisi ja se olisi kansainvälisesti kilpailukykyistä.

Moninkertainen verokiila kasvattaa Suomessa myytävien palveluiden ja kuluttajatuotteiden hintaa ja leikkaa ostovoimaa. Verotus ohjaa kulutusta sinne, missä hinnat ovat houkuttelevat ja tavallinen kuluttaja pystyy kuluttamaan – esim. suomalaisen ostoksille kiinalaiseen verkkokauppaan tai ulkomaisen turistina Viroon.

”Jos kuluttajapalveluiden kehittäminen ei ole Suomessa houkuttelevaa, niiden ympärille ei muodostu elinvoimaisia ekosysteemejä tutkimuksesta ja suunnittelusta aina uusiin logistiikan ja maksamisen palveluihin”, Kurjenoja muistuttaa.

Jos työllisyysasteen nosto on tulevan hallituksen ykköstavoitteita, avainasemassa on yksityinen palvelusektori: palvelutyön hinta, ostovoima ja palvelujen ympärille muodostuvat ekosysteemit. Vaihtoehtona on kireällä verotuksella jähmetetty Suomi.

Veroprogressiosta johtuen verokiila on sitä leveämpi, mitä paremmin palkattua työ on. Tämä hidastaa omalta osaltaan korkeasti palkatun palvelutyön kehittymistä Suomeen. Verokiilan kaventamiseksi työn verotusta on kevennettävä kaikilla tulotasoilla.

”Veropolitiikkaa ei nyt pidä nähdä suhdannepolitiikkana, vaan rakennepolitiikkana. Verovaroilla maksetuilla yritystuilla ei ole pystytty monipuolistamaan viennin rakennetta eikä kireällä työn verotuksella pystytä luomaan vireää ja työllistävää palvelusektoria”, Kurjenoja toteaa.

Lisätiedot: Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi

Liitteet:

* Hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto.

** Esimerkki on käyty yksityiskohtaisesti läpi Verokiila-liitteessä.

*** Kuluttajan tekemän, palvelun ostamiseen (tai tuotteen hintaan sisältyvän palvelutyön, esim. suunnittelun tai asiakaspalvelun) tarvittavan työpanoksen kokonaishinnan ja palvelun suorittajan nettopalkan välinen ero. Verokiilaan sisältyvät kaikki palkkasidonnaiset välittömät verot ja veroluontoiset maksut sekä arvonlisävero.

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi