Kaupan murros alkaa näkyä nyt toden teolla. Kansainvälinen ja kotimainen kilpailu, toimintojen tehostaminen, automatisaatio ja digitalisaatio muuttavat rakenteita. Murrosvaiheessa liikevaihdon kasvu ei enää automaattisesti luo työpaikkoja. Niinpä Kaupan liiton ennustama parin prosentin kasvu liikevaihdon määrään ei riitä säilyttämään tukku- ja vähittäiskaupan nykyistä työllisyystasoa.

Useat muutosvoimat ravistelevat kaupan alaa. Niin vähittäis- kuin tukkukaupassakin kilpailu pakottaa toimintojen tehostamiseen ja kustannuskuriin, mistä lopulta hyötyy asiakas – olipa se yritys tai kuluttaja.

Erikois- ja päivittäistavarakaupassa suurilla kotimaisilla ja kansainvälisillä ketjuilla ja yksiköillä on skaalaetuja muun muassa hankinnassa ja logistiikassa, mikä mahdollistaa niille kilpailun myös kansainvälisen verkkokaupan kanssa. Tässä kilpailussa pienellä kotimaisella vähittäiskaupalla voi olla vaikeaa ilman omaa erikoisalaa tai erikoisosaamista.

Vähittäiskauppa, teollisuus ja rakentaminen pyrkivät kustannustehokkuuteen vähentämällä hankintaportaita ja välikäsiä. Tavaroita ja palveluita hankitaan yhä enemmän suoraan tehtailta ja tavarantoimittajilta kotimaisten tukkureiden tai maahantuojien ohi. Täysin automatisoidut varastot sijoitetaan kustannustason, asiakaskunnan ja logistiikan kannalta järkeviin paikkoihin, esimerkiksi Etelä-Ruotsiin, Puolaan tai Alankomaihin, mikä haastaa kotimaista tukkukauppaa.

”Kuluttajien, yritysten ja hankintakanavien digitalisoituessa ja kansainvälistyessä kauppa on muutoksessa, jota on vaikea ennustaa. Esimerkiksi rakentaminen on ollut hurjassa kasvussa jo vuodesta 2015, mutta rautakaupan kehitys on samaan aikaan madellut nollan tuntumassa”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja kuvaa ristiriitaa.

Hurjaa kasvupyrähdystä on turha odottaa

Vaikka talous kasvaakin nyt reippaammin kuin aikoihin, kaupassa ei ole näkyvissä 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kaltaisia kasvulukuja. Kaupan liitto ennustaa tälle vuodelle vähittäiskaupan liikevaihdon määrän* kasvavan lähes kaksi prosenttia ja kasvun hidastuvan ensi vuonna prosenttiin.

”Velkaantuminen ja veronkevennykset tukevat tällä hetkellä kotitalouksien kulutusta. Ensi vuonna ostovoima kasvaa vain työllisyyden kautta, ja kuluttajien epävarmuus korkojen noususta alkaa herätä. Vähittäiskauppa on todennäköisesti nyt kasvuhuipussaan”, Kurjenoja näkee.

”Pitää myös muistaa, että vain osa yksityisestä kulutuksesta valuu suomalaiseen vähittäiskauppaan. Suurin kotitalouksien kuluerä on asuminen.”

Tukkukaupan liikevaihdon määrän ennustetaan kasvavan tänä ja ensi vuonna pari prosenttia. Ennuste voi Kurjenojan mukaan olla jopa liian positiivinen: ”Tammi-toukokuussa liikevaihdon määrä on kasvanut vasta alle puoli prosenttia. Odotamme kuitenkin, että teollisuuden ja rakentamisen kova kasvu näkyvät loppuvuodesta vihdoin myös kotimaisessa tukkukaupassa.”

Toimialan myllerrys näkyy myös työllisyydessä

Kansainvälisen ja kotimaisen kilpailun ja digitalisaation lisäksi yksi suurimmista kaupan työmarkkinoita muuttavista kehityksistä on kaupungistuminen: kasvukeskuksissa on asiakkaita ja työpaikkoja, syrjäseuduilta niitä häviää.

Digitalisaatio toisaalta vähentää työvoiman tarvetta, mutta toisaalta sen myötä haetaan uudenlaista osaamista. Asiantuntijoiden rekrytointi on viime aikoina kuitenkin vaikeutunut sekä tukku- että vähittäiskaupassa. Esimerkiksi vähittäiskaupassa tammi-kesäkuussa 2015 avoinna olevista asiantuntijatehtävistä täyttyi 14 prosenttia, kun tänä vuonna niistä täyttyi enää 7 prosenttia.

”Pärjääminen kilpailussa edellyttää tehokasta toimintaa, eivätkä kaikki yritykset tässä selviä. Osa työpaikoista häviää”, Kurjenoja kuvaa kehitystä.

Kaupan liitto ennustaa, että vähittäiskaupan työllisyys pienenee tänä vuonna puolitoista prosenttia ja ensi vuonna prosentin. Myös tukkukaupan työllisyys pienenee prosentilla.

Perinteiset elinkeinotuet eivät auta

Poliitikoilla on vielä paljon tehtävää, jotta edellytykset elinvoimaiselle, kasvua vetävälle palvelusektorille olisivat olemassa. Kaikki lähtee koulutuksesta.

”Vaikka opiskelisimme kuinka paljon matematiikkaa ja insinöörialoja, miten voimme luoda palvelutaloutta, jos emme ymmärrä asiakasta ja arvosta kuluttajaa?” Kurjenoja kysyy.

Kaupan liiton mielestä korkeakouluihin tulisikin perustaa nykyistä enemmän kuluttajaymmärrykseen, markkinointiin, tuote- ja palvelusuunnitteluun yms. keskittyviä kansainvälisiä koulutusohjelmia ja -kokonaisuuksia.

Lisäksi julkisilla rahoitus- ja tukihankkeilla tulisi kehittää palveluyritysten ekosysteemejä, joissa erilaiset palveluntarjoajat ja asiakasyritykset kohtaavat toisensa. Samalla yhteistyö kaupan yritysten kanssa kehittäisi palveluntarjoajien osaamista ja ymmärrystä ja valmentaisi myös niitä kansainväliseen kilpailuun.

Yksinyrittäjyyden merkitystä toimialojen elinvoimaisuudelle usein ylenkatsotaan. Tulevaisuudessa yksinyrittäjyys on kuitenkin merkittävä työllistymistapa perinteisen palkkatyön rinnalla. Yksinyrittäjyyteen kannustamiseksi arvonlisäverollisen liikevaihdon alarajaa on nostettava huomattavasti ja huojennusmenettely poistettava. Näin vähennetään hallinnollisia kustannuksia, virheitä ja turhaa työtä.

Kurjenojan mukaan perinteisillä yritys- ja elinkeinotuilla ei rakenneta tehokasta ja kansainvälisesti kilpailukykyistä palvelusektoria.

”Tarvitsemme monipuolista koulutusta, erilaisten yritysten yhteistyötä ja kansainvälistymistä tukevia hankkeita sekä kannustavaa verotusta.”

Lisätietoja:

Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi

* Liikevaihdon määrä on hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto.

Liite: 

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa.

www.kauppa.fi
www.kaupanvuosi.fi