Kauppa on kääntynyt usean vuoden laskun jälkeen lievään nousuun ja kasvun ennustetaan jatkuvan maltillisena myös lähivuosina. Kaupan ja kuluttajapalveluiden kehitystä hidastaa kuitenkin palvelun ostoon sisältyvä leveä kaksinkertainen verokiila, joka nostaa merkittävästi palvelujen hintaa ja leikkaa ostovoimaa. Jotta kaupan myönteinen kehitys jatkuisi, edellyttää se verokiilan kaventamista myös hallituskauden loppupuolella.

Vähittäiskaupan liikevaihdon määrä* kasvoi viime vuonna lähes kahdella prosentilla. Kehitystä on tukenut erittäin hidas inflaatio ja työllisten määrän nousu. Kaupan liiton ennusteen mukaan tänä vuonna kasvu jatkuu hivenen hitaampana, noin puolessatoista prosentissa, sillä ostovoimakehitystä hidastaa nimellispalkkoja nopeampi inflaatio. Kasvava työllisyys ja hallituksen toteuttama ansiotuloverotuksen kevennys kuitenkin takaavat ostovoiman kasvun edelleen. Ensi vuonna vähittäiskaupan kasvu lepää lähes kokonaan työllisyyden varassa, sillä kotitalouksien ostovoima ei nouse ilman veronkevennyksiä.

Tukkukaupassa puolestaan muun muassa rakentaminen ja käyttötavaroiden tukkukauppa vetivät alan viime vuonna kasvuun. Kaupan liitto ennustaa kasvun jatkuvan myös tänä vuonna noin kolmen ja ensi vuonna kahden prosentin vauhdilla.

”Vaikka kauppa jatkaakin kasvu-uralla, se ei lähde lentoon. Hallituksen alkutaipaleella on tehty hyviä kaupan kasvua ja työllisyyttä tukevia ratkaisuja, kuten kaavoituksen väljentäminen, ansiotuloverojen keventäminen ja aukiolojen vapauttaminen, mutta rohkeita päätöksiä pitäisi jatkaa myös loppukaudesta. Hallituksen on huolehdittava kuluttajien ostovoimasta”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja toteaa.

Kaupan työllisyys kääntyi jälleen kasvuun

Kaupan työllisyyskehitys on ollut kaksijakoista. Vähittäiskaupassa palkansaajien määrä kääntyi viime vuonna parin vuoden jälkeen jälleen kasvuun, mutta yrittäjien määrä väheni. Tukkukaupassa taas työllisyys on kasvanut reippaasti, peräti 11 prosenttia.

”Kaupan työllisyyskehitykseen ovat vaikuttaneet useat seikat. Aukiolot lisäsivät palkansaajien määrää ja työtunteja erityisesti päivittäistavarakaupassa, mutta samalla osa yrittäjävetoisista ruokakaupoista ja kioskeista on lopettanut. Useat paljon työllistävät erikoiskaupan yritykset taas ovat pärjänneet hyvin hinta- ja kustannuskilpailussa ja lisänneet työntekijöidensä määrää”, Kurjenoja sanoo.

Tukkukaupan työllisyyden huimaa kasvua selittävät muun muassa joidenkin suurten erikoiskaupan alojen ja rakentamisen kasvu. Myös yrittäjien määrä tukkukaupassa on kasvanut. Lisäksi päivittäistavaroiden kasvanut myynti ja laajentuneet aukiolot ovat lisänneet palkansaajien tarvetta myös tukkukaupassa.

Kaupan liiton ennusteen mukaan tänä vuonna vähittäiskaupan työllisyys voi edelleen hieman notkahtaa palkansaajien määrän kasvusta huolimatta. Tukkukaupan työllisyys kasvaa vielä maltillisesti pari prosenttia.

Kaksinkertainen verokiila rasittaa palveluja

Kaikkien kuluttajapalvelujen – ruokakaupasta mobiilipeleihin - ostamista rasittaa kaksinkertainen verokiila**. Verokiilasta johtuen työnantajien maksama työn kokonaishinta pysyy korkeana mutta ostovoima pienenä.

”Kun kuluttaja tekee työtä voidakseen kuluttaa, hän maksaa omien tuloverojensa lisäksi palvelun hintaan sisältyvät verot ja maksut. Vastaavasti hänen työnantajansa on maksettava se koko työpanoksen hinta, jolla kuluttaja palvelua ostaa. Kaksinkertainen verokiila syö valtaosan, 70–80 prosenttia, työpanoksen hinnasta ja palvelun tekijälle jää vain rippeet, Kurjenoja selittää.

Koska kaksinkertainen verokiila nostaa Suomessa tehtävien ja verotettavien palvelujen hintoja, kuluttajat kiertävät verokiilaa esimerkiksi tekemällä ostoksia ulkomaisesta verkkokaupasta tai hakemalla palveluita Virosta. Uusien kuluttajapalveluiden ja erilaisten konseptien kehittäminen muistakin kuin kustannussyistä ei aina ole Suomessa houkuttelevaa, kun ostovoima on pientä ja verokiila leveä.

”Palveluja rasittavaa kaksinkertaista verokiilaa on ehdottomasti kavennettava, jos palvelualojen halutaan kehittyvän ja työllistävän. Palkkaverotus on tässä avainasemassa, koska se muodostaa suurimman osan kiilasta. Palkkaverotuksen keventämistä onkin jatkettava, mutta ei kiilan muiden osien, kuten arvonlisäveron, kustannuksella”, Kurjenoja painottaa.

Arvonlisäverovelvollisuuden kynnystä on nostettava

Työn verotusta keventämällä voidaan parantaa kuluttajien ostovoimaa ja sitä kautta tukea palvelualojen työllisyyttä. Yksinyrittäjyyden tukemiseksi tulisi kuitenkin uudistaa myös arvonlisäverotusta.

Ulkomaiset verkkokaupat saavat myydä Suomeen 35 000 eurolla ennen kuin niiden on maksettava arvonlisävero tänne. Suomalaiset yritykset ovat kuitenkin arvonlisäverovelvollisia jo 10 000 euroa ylittävästä liikevaihdosta.

”Arvonlisäverovelvollisuuden kynnyksen nostaminen 35 000 euroon auttaisi yksinyrittäjiä työllistymään aidosti omalla työllään, samalla kun se kohtelisi suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä tasavertaisesti”, Kurjenoja huomauttaa.

Kotimaiseen kilpailuun kynnyksen nostaminen 35 000 euroon ei aiheuttaisi markkinahäiriötä, sillä eläkemaksujen, verojen ja muiden kulujen jälkeen yksinyrittäjän nettopalkkio olisi edelleen niin pieni, ettei hintakilpailuetua syntyisi. Kaupan liiton mielestä yksinyrittäjyyden helpottaminen olisi kuitenkin merkittävä tapa integroida kansalaisia työmarkkinoille. Arvonlisäverovelvollisuuden rajan nostaminen helpottaisi esimerkiksi maahanmuuttajia ja nuoria perustamaan palvelualan yrityksiä partureista ja kioskeista it-tukipalveluihin ja pyöräkorjaamoihin.

Kaupan liitto katsoo myös, että maahantuonnin arvonlisäveroa tulisi maksaa tuotteen hinnasta riippumatta, jotta kotimainen ja EU:n arvonlisäveroalueen ulkopuolinen myynti olisivat samalla viivalla. Nyt esimerkiksi monet kosmetiikkaa, pienelektroniikkaa, luontaistuotteita tai kirjoja ja lehtiä veroalueen ulkopuolelta myyvät yritykset saavat epäreilua kilpailuetua kotimaisiin yrityksiin verrattuna, kun ne tuovat maahan alle 22 euron lähetyksiä, joista ei arvonlisäveroa makseta.

Liite:

Katso Kaupan liiton toimitusjohtajan Juhani Pekkalan terveiset hallituksen kevään puoliväliriiheen.

Lisätietoja:

Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi

* Liikevaihdon määrä on hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto.

** Kuluttajan tekemän, palvelun ostamiseen tarvittavan työpanoksen kokonaishinnan ja palvelun suorittajan nettopalkan välinen ero. Kaksinkertaiseen verokiilaan sisältyvät kaikki palkkasidonnaiset välittömät verot ja veroluontoiset maksut sekä arvonlisävero.

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi