Palvelualojen uuden maineindeksin mukaan eri toimialojen arvostus vaihtelee paljon sukupuolen ja iän myötä. Nuorilla sukupuolten väliset erot ovat suurimmillaan. Mielikuvat alasta eivät myöskään aina välttämättä vastaa todellisuutta. Maineeseen kannattaa pureutua, sillä se on keskeinen vetovoimatekijä parhaiden osaajien houkuttelussa kansainvälisessäkin kisassa.

Suomi on perinteinen teollisuusmaa, ja jotta sen muutosvauhti moderniksi palveluyhteiskunnaksi vahvistuisi, palveluja pitäisi arvostaa nykyistä enemmän ja niiden taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys tunnistaa. Palvelualojen uusi maineindeksi* on rakennettu tukemaan palvelualojen mainetyötä. Se näyttää myös yrityksille toimialan maineen vahvuudet ja heikkoudet, joihin ne voivat itsekin omassa työssään tarttua.

”Alan maine on olennainen täky houkuttelemaan osaavaa työvoimaa. Ilman sitä suomalaiset palvelut eivät kehity ja pärjää kansainvälisessä kilpailussa”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja korostaa.

Palvelualojen maineindeksi on osa Aalto-yliopiston professori (Professor of Practice) Lasse Mitrosen kanssa tehtävää yhteistyötä.** Nyt ensimmäistä kertaa tehdyllä maineindeksillä selvitetään kuluttajien näkemyksiä toimialoista 11 kysymyksellä verojen maksusta asiakaspalveluun. Mukana on kuusi kuluttajapalvelua ja vertailun vuoksi kolme teollisuusalaa.  

Myös kuluttajien omasta vastuullisuudesta rakennettiin oma indeksi, sillä kuluttajien näkemysten ja käyttäytymisen ymmärtäminen on yritysten omalle mainetyölle tärkeää.

Varsinkin miehet ja vanhemmat ikäluokat arvostavat teollisuutta

Teollisuuden ja kuluttajapalveluiden arvostuksessa on selvä sukupuolijako. Vaikka myös naiset keskimäärin arvioivat teollisuutta palveluja myönteisemmin, heidän näkemyksensä kuluttajapalveluista on silti selvästi miehiä positiivisempi. Tulevaisuudessa kuluttajapalveluiden arvostus voi kuitenkin haastaa teollisuuden aseman.

”Nuoret naiset arvostavat kuluttajapalveluita selvästi enemmän kuin talouden perinteisiä tukijalkoja, paperi- ja konepajateollisuutta. Nuorilla miehilläkään kuilu palveluiden ja teollisuuden välillä ei ole yhtä suuri kuin vanhemmilla”, Kurjenoja kertoo.

Vähittäiskauppa on kuluttajapalveluista ainoa, joka pysyi mainekilpailussa teollisuuden tahdissa ja jota sekä naiset että miehet arvostivat iästä riippumatta. Kaupan merkitys varsinkin työllistäjänä, investoijana ja verojen maksajana nähtiin vertailussa suurimpana.

Mielikuvat alasta eivät kuitenkaan aina välttämättä vastaa todellisuutta. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden tai paperiteollisuuden roolia kansantaloudessa pidetään selvästi suurempana kuin se todellisuudessa on.

Nuoret arvostavat vähittäiskauppaa

Vanhimmat ikäluokat näkivät vähittäiskaupan maineen työnantajana toiseksi huonoimpana ennen ravintola-alaa. Tilanne kääntyi kuitenkin lähes päinvastaiseksi nuorten, alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Nuoret naiset arvostivat vähittäiskaupan ja yksityisen terveydenhoidon työnantajamainetta eniten. Nuorten miesten keskuudessa vähittäiskaupan työnantajamaine oli taas kuluttajapalveluista paras, heti teollisuuden jälkeen.

”Kauppa on yrityssektorin suurin nuorten työllistäjä, ja se palkkaa vuosittain koululaisia ja opiskelijoita tuhansittain erilaisiin työtehtäviin. Nuorilla on siis sekä omakohtaista että kaveripiirin kokemusta kaupasta työnantajana. Tätä hyvää mainettaan kauppa ei saisi menettää iän myötä”, Kurjenoja pohtii.

Vastuullisuudessakin on selvä sukupuoliero

Kuluttajat odottavat yrityksiltä usein vastuullista toimintaa. Näin he voivat hyvällä omallatunnolla tehdäkin, sillä kuluttajien oma toiminta näyttää varsin esimerkilliseltä. Naiset ovat arjessaan selvästi miehiä vastuullisempia – ainakin oman ilmoituksensa mukaan – ja vastuullisuus yleensä kasvaa iän mukana.

Kaikkein tarkimmin suomalaiset hoitavat laskujen maksamisen ajallaan. Myös kierrättämisessä ollaan ahkeria, 82 prosenttia kuluttajista kierrättää lasia, paperia tai vaatteita aina tai useimmiten. Peräti 87 prosenttia kertoo suunnittelevansa ruokaostosten tekemistä etukäteen hävikkiä vähentääkseen.

”Selvitysten mukaan suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa. Joko kuluttajat näkevät oman toimintansa hieman todellista vastuullisempana tai sitten etukäteissuunnittelu ei aina ihan onnistu”, Kurjenoja hymyilee.

Tuotteiden alkuperän, valmistustavan tai valmistusmateriaalien tarkastamisessa kuluttajat ovat laiskempia. Alle 40 prosenttia alle 35-vuotiaista kertoo tarkastavansa ostostensa alkuperää tai valmistustapaa aina tai useimmiten, kun yli 60-vuotiaista miehistä vastaavaa tekee jo runsaat puolet ja saman ikäisistä naisista yli 60 prosenttia.

Lisätietoa: Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi

Liite: 

* Maineindeksissä ovat mukana seuraavat kuluttajapalvelut: yksityinen terveydenhoito, pankki ja rahoitus, vähittäiskauppa, ravintolat ja kahvilat, lentoliikenne ja rautatieliikenne. Teollisuudesta mukana ovat paperiteollisuus, konepajateollisuus ja elintarviketeollisuus. Indeksi koostuu 11 kysymyksestä viideltä eri aihealueelta. Aineiston keruusta vastasi Kantar TNS, joka muodosti indeksiä varten 3000:n 18-79-vuotiaan kuluttajan otoksen verkkopaneelissa.

** Tutkimusyhteistyössä prof. Mitronen tuo akateemista osaamista tutkimusasetelman suunnitteluun ja saa kerätyn aineiston opetus- ja tutkimuskäyttöön. Kaupan liitolla on vastaava tutkimusyhteistyö Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professori Hannu Saarijärven kanssa.