Erilaisten uusien maksutapojen kehittyminen on yksi suurimmista kauppaa koskettavista globaaleista kehitystrendeistä. Etenkin nuoret kuluttajat ovat kiinnostuneita lähi- ja mobiilimaksamisesta ja maksupalveluyritysten käytöstä. Varsinkaan pienillä kaupoilla ei kuitenkaan ole osaamista tai resursseja vastata odotuksiin. Suomalaisia kaupan yrityksiä tulisikin tukea, jotta ne eivät jäisi kehityksessä ulkomaisten kilpailijoiden jalkoihin.

Kaupan liitto on selvittänyt kuluttajien ja yritysten näkemyksiä eri maksutavoista. Selvityksestä käy ilmi, että etenkin nuoret kuluttajat ovat avoimia uusille maksutavoille. Vastausten mukaan kuluttajat mieltävät maksupalveluyritykset verkkokaupoissa ja lähimaksamisen sekä mobiilimaksamisen fyysisissä kaupoissa nopeiksi maksutavoiksi. Varsinkin alle 35-vuotiaat haluaisivat lisätä niiden käyttöä. Fyysisissä kaupoissa ostokset maksetaan kuitenkin edelleen useimmiten pankkikortilla tai käteisellä. Suurin osa kuluttajista haluaisikin säilyttää käteisen käytön ennallaan, vaikka sitä ei pidetäkään kovin helppona tai nopeana lähimaksamiseen verrattuna. Yllättävästi se mielletään kuitenkin turvalliseksi.

Yritysten vastauksista puolestaan selviää, että yli 90 prosenttia kivijalkakaupoista on tyytyväisiä nykyisiin maksutapoihinsa. Suurin osa niistä ei suunnittele maksuvaihtoehtojen lisäämistä mobiilimaksamiseen seuraavan parin vuoden aikana. Varsinkaan pienet, alle 10 henkeä työllistävät erikoiskaupan yritykset eivät ole innostuneita uusista maksutavoista. Mikroyrityksistä vain 19 prosenttia aikoo laajentaa maksutapojaan mobiilimaksamiseen.

Tämä on ymmärrettävää, sillä kauppojen valintoja ohjaavat vahvasti turvallisuus ja kustannukset. Siksi uusien maksutapojen käyttöönotto nopeasti ja kokeilumielessä on varsinkin pienille yrityksille vaikeaa.

Suuremmista, vähintään 10 henkeä työllistävistä kaupan yrityksistä kaksi kolmasosaa suunnittelee ottavansa uusia mobiilimaksamisen tapoja käyttöön fyysisissä kaupoissaan.

”Kuluttajille helppokäyttöisiä maksutapoja kehitetään jatkuvasti. Jos pienet kaupat eivät pysty seuraamaan meneillään olevaa kehitystä, ne uhkaavat jäädä niin isojen ketjujen kuin ulkomaisen verkkokaupankin jalkoihin”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja näkee.

Tässä on myös haaste kotimaisille palveluntarjoajille. Ne eivät ole pystyneet tarjoamaan kaupalle kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joilla eri järjestelmiä pystytään yhdistämään ja toimintoja automatisoimaan.

”Monet kaupat eivät edes tiedä, että erilaisia järjestelmiä ja toimintoja pystytään yhdistämään, koska heidän järjestelmätoimittajansa eivät tarjoa näitä ratkaisuja”, Kurjenoja kertoo.

Epäonnistunut maksutapahtuma voi karkottaa asiakkaan

Kaupan liiton selvityksessä kysyttiin myös kuluttajien kokemuksia verkkomaksamisesta. Vastausten mukaan yli 40 prosenttia verkko-ostajista keskeytti viimeisen vuoden aikana ostamisen maksamisvaiheessa. Merkittävin syy kaupan keskeytymiseen oli se, että asiakas ei löytänyt mieleistään maksutapaa verkkokaupan valikoimista. Varsinkin alle 50-vuotiaat naiset keskeyttävät maksamisen hanakasti tästä syystä.

”Verkkokauppojen on todella tärkeä tiedostaa, että halutun maksutavan puuttuminen on yleisin syy keskeyttää ostos. Suurin osa keskeyttäneistä nimittäin jättää tuotteen kokonaan ostamatta tai ostaa sen kilpailijalta”, Kurjenoja toteaa.

Tekninen vika on edelleen yllättävän usein keskeytymisen syynä, 30 prosentissa keskeytyksiä. Se näyttää vaivaavan varsinkin yli 50-vuotiaita verkko-ostajia, ja debit- ja credit-ominaisuuksilla useimmiten maksavia.

Suomalainen maksuteknologia uhkaa jäädä kehityksestä

Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala pitää huolestuttavana, että niin kotimaiset finanssiteknologiayritykset eli FinTech -yritykset kuin osa kaupoista uhkaavat jäädä maksamisen muutoksen eturintamasta. Hänen mielestään Kaupan liiton maksutapaselvitys osoittaa selvästi, etteivät nykyiset palveluntarjoajat pysty tukemaan kotimaisen kaupan toimintaa riittävästi.

”Jos palveluntarjoajat eivät pysty palveluillaan ratkaisemaan kotimaisen kaupan järjestelmäongelmia, eivät kaupat silloin pysty myöskään kansainväliseen kilpailuun”, Pekkala toteaa.

”Kaupan ympärille pitäisi rakentaa erilaisten toimijoiden verkosto, joka auttaisi sekä kauppaa että erilaisia palveluntarjoajia kehittymään ja kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla. Tämän pitäisi olla yksi hallituksen kärkihankkeista”, Pekkala ehdottaa.

Lisätiedot:
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi

Liite:

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi