Kyläkauppias todella tuntee asiakkaansa ja myös palaute työstä tulee välittömästi – niin risut kuin ruusutkin. Tämän tietää Pentti Kaulamo, joka on työskennellyt K-Market Konnuslahden kauppiasyrittäjänä Leppävirralla Pohjois-Savossa lähes 40 vuotta.

Kauppiaan työ on ytimeltään palveluammatti, Kaulamo painottaa. ”Ehkä kyläkauppiaana tulee vielä tavallistakin tarkemmin perehdyttyä asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin. On palkitsevaa, kun asiakas tulee juttelemaan ja onnistun löytämään just hänelle sopivan ratkaisun.”

Kaulamon kauppiasuran aikana sekä kotikylä että Suomi ovat muuttuneet. Yksi suurimpia muutoksia on ollut muuttovirta kylistä isompiin taajamiin ja kaupunkeihin. Samalla kyläkaupan palvelutarjonta on muuttunut melkoisesti.

”Aloittaessani kyläkauppa harjoitti puhtaasti tavaroiden myyntiä, josta elintarvikkeiden osuus oli noin neljännes. Maatalous- ja rakennustarvikkeiden sekä polttoaineen myynti oli merkittävää. Rakennemuutos alkoi näkyä yhä selvemmin 80-luvun lopulla. Tällöin mekin lopetimme maatalous- ja rakennustarvikkeiden kaupan ja 90-luvulla luovuimme myös kauppa-autosta”, Kaulamo kertoo. Myymälän kokonaispinta-ala on tällä hetkellä runsas 100 neliötä, josta elintarvikkeet kattavat 70−80 neliötä.

Palvelut tukevat kaupankäyntiä

Kaulamo on halunnut kehittää kauppaansa muuttuvan ajan mukana. ”Oheispalvelut ovat tänä päivänä välttämättömiä”, hän tiivistää. ”Meiltä saa elintarvikkeiden lisäksi posti-, veikkaus- ja apteekkipalveluja ja kaupan yhteydessä on Rinki-ekopiste ja kierrätysvaatteiden vastaanotto. Kauttamme hoituu myös polttoaineen jakelu ja moni muu asia.” Tavoite on, että kyläkaupasta saa juuri niitä palveluja, joita ihmiset tarvitsevat säännöllisesti arjessaan. Lisäpalveluista, kuten kaupan tilaa käyttävästä parturista ja hierojasta, on Konnuslahdella hyviä kokemuksia. Kahvila kaupan yhteyteen tuli vuonna 2010 ja halutessaan asiakas voi tilata ostokset kaupasta suoraan kotiin. Myös ruokapalvelua yhteistyössä kunnan kanssa on kokeiltu.

”Kyläkauppiaalla pitää olla koko ajan tuntosarvet pystyssä, mille tuotteelle tai palvelulle voisi olla tarvetta”, Kaulamo toteaa. Kun hän aikoinaan luopui maatalouskaupasta, tilalle tulivat moottorikelkat ja mönkijät. Vuoteen 2003 asti Suomessa oli vain kaksi mönkijäkauppiasta: toinen oli Muoniossa ja toinen oli Konnuslahden Kaulamo. Nyt näiden monikäyttöisten koneiden myynti ja huolto työllistävät kyläkaupassa kokopäiväisen työntekijän ja asiakaskuntaa löytyy eri puolilta Suomea.

Katse kauemmaksi

Riittävän asukaspohjan säilyminen on kyläkaupan toiminnalle välttämätöntä. Tälle voidaan luoda edellytyksiä vaikkapa asemakaavalla, jota ei kaikkialla ole. Vakituisten asukkaiden lisäksi kesäasukkailla on iso merkitys. Kesä on Konnuslahdellakin kyläkaupalle sesonkiaikaa, jolloin asiakaskunta tuplaantuu ja myynti lähes kolminkertaistuu.

Vaikka kyläkauppias tekee työtä sydämellä, osana kyläyhteisöä, on toiminnan oltava elinkelpoista, Kaulamo muistuttaa. ”Työkalun eli kaupan ja sen kaluston on oltava kunnossa, muuten ei tule mittään!”

Kyläkauppojen investointituki onkin ollut tärkeä vipu monelle kyläkaupalle. Sen avulla pienessä kaupassa on ollut mahdollista tehdä isoja investointeja, joita toiminnan kehittäminen ja tilojen tai esimerkiksi kaupan kylmälaitteiden kunnossapito ja uusiminen vaativat. Kaulamon kyläkaupassa on hyödynnetty tukea 2000-luvulla peruskorjaukseen sekä tilojen ja toiminnan laajentamiseen.

Valtion myöntämä kyläkauppatuki lopetettiin muutama vuosi sitten ja tällä hetkellä sitä ei siis saa. Tähän Kaulamo toivoisi muutosta. ”Kauppiaan pitää ajatella pitkäjänteisesti ja olla aina vähän etunojassa, myös investointien kanssa. Poliitikoillakin olisi hyvä olla katse olla vähän kauempana.”