Suomessa toimivan kaupan etu on, että digitaalisen talouden verokysymykset ratkotaan globaalilla tasolla, toteaa Kaupan liiton veroasiantuntija Toni Jääskeläinen, joka osallistui IFA:n Etelä-Korean Soulissa pidettyyn kansainväliseen verokongressiin viime viikolla. Soulin-kongressi tarjosi myös mm. alv-teemoja ja tuoreita brexit-huhuja.

Kansainvälinen International Fiscal Association -organisaatio (IFA) järjesti Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa syyskuun alussa verokongressin, jonka pääteemana oli tänä vuonna digitaalisen talouden verottaminen ja sen eri muodot. Kongressissa käytiin monipuolisesti läpi digitalouden verotuksen taustaa, nykykehitystä ja digiveroon liittyviä ongelmia.

”Mielenkiintoisimmat ja eniten Suomea koskevat näkökulmat tarjosivat EU-komission sekä OECD:n edustajat”, kertoo kongressiin osallistunut Kaupan liiton veroasiantuntija Toni Jääskeläinen. ”Varsinaisen digiveron lisäksi tilaisuudessa sivuttiin lähdeverotusta sekä pureuduttiin arvonlisäverotuksen kansainvälisiin ongelmiin ja OECD:n rooliin arvonlisäverotuksen suuntaviivojen asettajana.”

Komission digiveroehdotus ei vakuuta

”EU-komissio kiirehti digitaalisen talouden verotusta julkaisemalla kuluvan vuoden maaliskuussa oman ehdotuksensa digiveroksi”, Jääskeläinen toteaa. Komission digiveroehdotus kattaisi EU:n alueella toimivan digitaalisen talouden ja se jakautuisi kahteen osaan; väliaikaiseen ratkaisuun sekä pysyvään malliin. Väliaikainen malli perustuisi liikevaihdon verottamiseen ja se kohdistuisi tiettyihin digitaalisiin toimiin, kuten verkkomainontaan ja alustatalouteen. Pysyvä malli olisi sen sijaan merkittävämpi muutos, sillä siinä jaettaisiin uudelleen verotuloja EU-maiden sisällä yritysten digitaalisen läsnäolon perusteella. EU-komission ehdotusta oli Soulissa esittelemässä komission Tax Director Valere Moutarlier.

Moutarlier uskoo, että komission ehdottamasta väliaikaisesta digiverosta saataisiin päätös vielä Itävallan puheenjohtajakaudella eli tämän vuoden loppuun mennessä. Kaikki paneeliin osallistuneet keskustelijat eivät kuitenkaan olleet yhtä vakuuttuneita väliaikaisesta digiverosta. ”Väliaikainen digivero olisi ongelmallinen monessakin mielessä”, toteaa Jääskeläinen. ”Liikevaihtoon perustuvana verona se koskisi myös tappiollisia yrityksiä, jolloin se haittaisi esimerkiksi yritysten kasvua ja tuotekehitystä. Lisäksi sille ei ole nyt esillä olevassa ehdotuksessa asetettu lainkaan raukeamispäivää, vaikka sitä markkinoidaan väliaikaisena verona. Yleinen mielipide Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on ollut väliaikaisen digiveron vastainen”, Jääskeläinen vahvistaa.

OECD painotti useammassa paneelikeskustelussa globaalin yhteistyön tärkeyttä digitaalisen talouden verokysymysten ratkomisessa. EU:n tai joidenkin maiden yksipuoliset toimet eivät ole ratkaisu, sillä digitaalisen talouden verotus on globaali kysymys. OECD:n omaa ehdotusta joudutaan kuitenkin odottamaan vielä jonkin aikaa, sillä edustajansa mukaan heidän ehdotuksena julkaistaan vaiheittain vuosina 2019−2020. Vielä ei ole tietoa siitä, millaista mallia OECD tulee esittämään. ”Todennäköisesti yksi mallin osatekijöistä tulee olemaan verojen uudelleen allokointi digitaalisen läsnäolon perusteella”, Jääskeläinen toteaa.

OECD:n edustaja pallotteli puheenvuorossaan verojen allokoinnin ongelmaa. Verotulojen kohdistaminen yrityksen digitaalisen läsnäolon perusteella on epäreilu vientivoittoisille talouksille, joiden sisäiset markkinat ovat pienet. ”Tällaisia maita ovat esimerkiksi Suomi ja muut Pohjoismaat”, Jääskeläinen kertoo. Kansainvälisesti tyydyttävän ratkaisun löytyminen on hankalaa, mutta Kaupan liiton näkemyksen mukaan globaali ratkaisu on ainoa vaihtoehto. Maamme valtiovarainministeri on samalla linjalla.

Tärkeää asiaa myös arvonlisäverosta

Arvonlisäverotus ei ollut IFA:n tämänkertaisen kongressin keskiössä, mutta aiheesta käytiin asiantuntijoiden kesken hedelmällistä keskustelua keskittyen OECD:n ohjeistukseen ja sen rooliin eri maiden ja alueiden arvonlisäverolainsäädännössä. Käytännössä ohjeistus ei ole oikeudellisesti sitovaa. OECD:n mukaan se on niin sanottua soft law’ta.

Soulissa kävi myös ilmi, että OECD on parhaillaan laatimassa ohjeistusta siitä, kuinka markkinapaikoille siirretään vastuuta arvonlisäveron suorittamisesta markkinapaikalla toimivien yritysten sijaan. Kaupan liitto on edistänyt markkinapaikkojen verovelvollisuutta osana arvonlisäverollisuuden ulottamista myös vähäarvoisten, alle 22 euron, tavaroiden maahantuontiin. ”On mielenkiintoista nähdä, miten OECD:n ohjeistus vaikuttaa EU:ssa vuonna 2021 voimaan tulevan verkkokauppadirektiivin yksityiskohtiin. Direktiiviin sisältyvät säännökset siitä, kuinka markkinapaikat vastuutetaan suorittamaan arvonlisävero”, Jääskeläinen sanoo.

Kongressissa kiersi mielenkiintoinen huhu, jonka mukaan Iso-Britannia olisi brexitin myötä houkuttelemassa etenkin finanssialan yrityksiä pysymään maassaan arvonlisäverotuksen avulla. Huhujen mukaan Iso-Britannia esimerkiksi sallisi vähennysoikeuden sellaisille toimialoille, joilla ei ole arvonlisäverodirektiivin säännösten mukaan vähennysoikeutta, sillä niiden toiminta on arvonlisäverotuksen ulkopuolella jäävää toimintaa. ”Nähtäväksi jää, miten OECD suhtautuu huhuina kiertäneisiin suunnitelmiin. IFA:n paneelissa OECD:tä edustanut Piet Battiau ei luonnollisestikaan kommentoinut huhuja ja hän tyytyi ainoastaan toteamaan, että OECD on mukana brexit-neuvotteluissa”, Jääskeläinen kertoo.

Kaupan liitto seuraa jatkossakin digiverokeskustelua tarkasti. Suomessa toimivan kaupan etu on, että digitaalisen talouden verokysymykset ratkotaan globaalilla tasolla.