Euroopan komissio antoi huhtikuun puolivälissä ehdotuksensa epäterveiden kaupan käytäntöjen kieltämiseksi elintarvikeketjussa. Suomessa samaa asiaa käsittelevän elintarvikemarkkinalain luonnos on ollut lausunnolla jo muutaman viikon. Kaupan liiton mielestä elintarvikeketjun sääntelyä ei ole tarvetta lisätä.

Komission pyrkimyksenä on varmistaa pienten ja keskisuurten elintarvike- ja maatalousyritysten oikeudenmukaisempi kohtelu.

Kiellettäviä epäterveitä kaupan käytäntöjä ovat komission mukaan yli 30 vuorokauden maksuaika nopeasti pilaantuvien tuotteiden osalta, tilausten peruuttaminen viime hetkellä, yksipuoliset ja takautuvat sopimusten muutokset ja tavarantoimittajan velvoittaminen maksamaan tuotehävikistä.

Joitakin käytäntöjä sallittaisiin jatkossa vain, jos niistä on tehty selkeä ja yksiselitteinen ennakkosopimus osapuolten välillä:

  • ostaja palauttaa myymättä jääneet elintarvikkeet tavarantoimittajalle
  • ostaja veloittaa tavarantoimittajalta maksun varmistaakseen tai pitääkseen voimassa elintarvikkeita koskevan hankintasopimuksen
  • tavarantoimittaja maksaa ostajan myymien elintarvikkeiden myynninedistämisestä tai markkinoinnista

Lisäksi komission ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot nimeävät viranomaisen, joka vastaa uusien sääntöjen täytäntöönpanosta. Viranomaisella olisi valtuudet määrätä rikkomuksista sakkoja. Oletettavasti tämä viranomainen olisi Suomessa jatkossa elintarvikemarkkinavaltuutettu, mikäli elintarvikemarkkinalaki hyväksytään.

Ketjun itsesääntely toimii Suomessa

Kaupan liiton näkemyksen mukaan elintarvikeketjun sopimussuhteita kehitetään parhaiten ketjun itsesääntelyllä. ”Suomessa itsesääntelyjärjestelmä on ollut käytössä jo pitkään, ja kauppa on vahvasti sitoutunut kehittämään kauppatapoja tätä kautta. Sopimusketjun säänteleminen niin Suomen kuin Euroopan tasolla on omiaan lisäämään niin pienten kuin suurtenkin yritysten hallinnollisia rasitteita ja jäykistämään sopimuskäytäntöjä”, sanoo Kaupan liiton asiantuntija Janne Koivisto.

Elintarvikeketjun sopimussuhteiden rakenteesta johtuen suomalaiset alkutuottajat tekevät valtaosan toimitussopimuksista elintarviketeollisuuden kanssa. Päivittäistavarakaupan hankintasopimusten kokonaismäärästä vain noin 5 % tehdään suoraan tuottajan kanssa. Suhde on samaa luokkaa muualla Euroopassa.

”Nyt esitetyllä sääntelyllä ei paranneta alkutuottajan asemaa. Kauppaa toimii suoraan alkutuottajan kanssa vain harvoin, eikä kauppaa vastaan suunnattu lainsäädäntö edes teoriassa toteuta asetettuja tavoitteita. Minkäänlaisesta rakenteellisesta kauppatapaongelmasta, joka edellyttäisi uutta sääntelyä jo olemassa olevan päälle, ei ole esitetty näyttöä. Valitettavasti asia on sekä Suomessa että EU:ssa vahvasti politisoitunut ja irtautunut arkitodellisuudesta”, Koivisto toteaa.

Kuva: Marco Giudice/123RF