Energiatehokkuustoimet ovat yrityksille tärkeitä vastuullisuuden kannalta. Niillä voi aikaansaada myös merkittäviä säästöjä. Energiatehokkuussopimuksessa mukana olevat kaupan alan yritykset säästivät v. 2016 päättyneellä sopimuskaudella toteutetuilla toimenpiteillä energiakuluissaan noin 14 milj. euroa vuodessa.

Osa kaupan yrityksistä on tehnyt jo vuosia tavoitteellista energiatehokkuustyötä energiatehokkuussopimuksen avulla. Tämä on osa elinkeinoelämän vapaaehtoista työtä edistää tehokasta energiankäyttöä Suomessa ja vähentää siten hiilidioksidipäästöjä.

Kaupan alan energiatehokkuussopimuksen uusi kausi vuosille 2017−2025 on juuri alkanut. Alan toimenpideohjelmaan uudelle kaudelle on liittynyt syyskuun alkuun mennessä 13 yritystä. Niillä on yhteensä noin 2 700 toimipaikkaa.

Säästötavoite ylittyi liki kolmanneksella

Edellisellä kaudella, vuosina 2008−2016, sopimuksessa mukana olleiden kaupan yritysten tavoitteena oli säästää energiaa vuoden 2016 lopussa 137 gigawattituntia (GWh) vuodessa. Sopimuskaudella toteutetuilla toimenpiteillä saavutettu vuonna 2016 voimassa oleva säästö ylitti tavoitteen lähes kolmanneksella. Vuotuisesta säästöstä, 177 GWh, lähes 80 % oli sähkön säästöä.

Kaupan alan toimenpideohjelmassa oli kaudella 2008−2016 mukana 21 yritystä ja niiden noin 2 400 toimipaikkaa.

”Ohjeellinen säästötavoite ylitettiin hienosti 29 prosentilla. Ohjelmaan liittyneistä yrityksistä 38 prosenttia saavutti tai ylitti tavoitteensa”, Kaupan liiton ympäristöasiantuntija Marja Ola kommentoi tuloksia.

”Saavutus on hieno, mutta kertoo samalla sen, että energiankäytön tehostamisen eteen on edelleen mahdollista tehdä töitä. Viime sopimuskaudella moni yritys investoi uusiin teknologioihin, kuten aurinkosähköön ja led-valoihin. Vaikka uuden sopimuskauden aikana, vuoteen 2025 mennessä, ei syntyisi uusia teknologisia innovaatioita, on yritysten mukaan kuitenkin edelleen mahdollista tehostaa energiankäyttöä; erityisesti panostamalla myös henkilökunnan osaamiseen ja motivointiin, jotta järjestelmiä pystytään hyödyntämään maksimaalisen hyvin ”, Ola jatkaa.

”Hienoa, että moni sopimuskaudella 2008−2016 mukana ollut yritys on liittynyt myös uudelle sopimuskaudelle. Tämä puolestaan kertoo sen, että vapaaehtoinen sopimusmalli koetaan kaupan alan yrityksissä hyödylliseksi ja tehokkaaksi työkaluksi”, Ola päättää.

Investointien vastikkeeksi säästöjä

Kaupan yritykset tekivät vuosina 2008−2016 säästötavoitteiden saavuttamiseksi investointeja 30 miljoonan euron arvosta. Niiden vastikkeeksi ne saavuttivat vuoden 2016 lopussa yhteensä noin 14 miljoonan euron säästöt vuodessa energiakustannuksissaan. 

Koko kauden aikana sopimusyritykset säästivät energiakustannuksissaan yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Valtio tuki sopimukseen liittyneiden yritysten energiatehokkuusinvestointeja ja energiakatselmuksia yhteensä noin 4,5 miljoonalla eurolla. Investoituen osuus oli, 4,3 miljoonaa euroa, ja sopimusyritykset voivat hakea sitä myös tavanomaisen tekniikan energiatehokkuusinvestointeihin.  Vuoden 2015 kesäkuusta lähtien energiakatselmustukea on voitu myöntää vain pk-yrityksille.

Sähkönkäyttö väheni eniten

Kaupan alalla tehdyt säästötoimet ovat kohdistuneet enimmäkseen sähkönkäyttöön. Suurin osa (63 %) tehdyistä uudistuksista on teknisiä laite- ja järjestelmäinvestointeja. Niitä tehtiin koko kuluneen sopimuskauden aikana yhteensä runsaat 2 300 kappaletta.

Käyttöteknisiä toimenpiteitä oli runsas kolmannes, yhteensä noin 1 300 kappaletta. Nämä tarkoittavat käytännössä asetusten ja käyttöaikojen muutoksia, joita varten ei tarvita investointeja.

Valtaosa seuraa sähkönkäyttöään

Yli puolella toimipaikoista seurataan sähkön kulutusta vuorokausitasolla. Lämmön kulutusta seurataan vuorokausitasolla noin puolella toimipaikoista. Sopimuskauden aikana noin kaksi kolmasosaa toimipaikoista on järjestänyt henkilöstölleen koulutusta energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa. Vuonna 2016 tällaisia toimipaikkoja oli 4 %.

Puolella mukana olleista toimipaikoista on käytössään jokin ympäristö- tai johtamisjärjestelmä. Lähes kaikki näistä toimipaikoista sisällytti energiatehokkuusasiat käyttämäänsä järjestelmään. Pieni osa toimipaikoista, 4 %, on sisällyttänyt mukaan myös uusiutuvan energian käytön edistämisen.

Kolmasosa jätti raportoimatta

Reilu kolmasosa mukaan lähteneistä yrityksistä saavutti tai ylitti säästötavoitteensa. Toinen kolmasosa mukaan liittyneistä yrityksistä ei sen sijaan raportoinut toteuttaneensa koko kahdeksan vuoden aikana yhtään energiatehokkuuteen vaikuttavaa toimenpidettä.

Mikä sopimus?

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukset ovat keino edistää tehokasta energiankäyttöä eri toimialoilla Suomessa ja vapaehtoinen keino täyttää mm. energiatehokkuusdirektiivin Suomelle asettamat velvoitteet. Työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoalan keskusliitto EK ja eri toimialat ovat sopineet vapaaehtoisesta energiatehokkuustyöstä jo pitkään. Kaupan liitto vastaa kaupan alan ohjelman toimeenpanosta. Motiva Oy julkaisi kuluvalla viikolla kaupan alan toimenpideohjelman vuoden 2016 vuosiraportin sekä loppuraportin kaudelta 2008−2016.

Vapaaehtoiset sopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa. Niiden avulla täytetään Suomelle asetetut kansainväliset velvoitteet parantaa energiatehokkuutta ja vähentää sitä kautta ilmastokuormaa.

Lue lisää energiatehokkuussopimuksesta kaudelle 2017−2025