Kaupungistuminen puhuttaa paitsi Suomessa myös EU:n tasolla. Kaupan alan eurooppalainen etujärjestö EuroCommerce järjesti toukokuun puolessa välissä seminaarin, johon kansallisten kaupan alan liittojen edustajat kokoontuivat pohtimaan kaupan yritysten tilannetta muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kaupungistuminen haastaa yhteiskuntaa monilla tavoin ja se asettaa onnistuneelle kaupunkipolitiikalle entistä suuremman painoarvon.

”Kaupungistumiskehityksessä suuret kaupungit ovat selkeitä voittajia, mutta pienille ja keskisuurillekin kaupungeille pitää taata mahdollisuudet pärjätä. Pelkkä asuntopolitiikka ja liikenneinfran parantaminen eivät riitä. On myös pystyttävä varmistamaan, että elinkeinoelämällä on kaupungeissa menestymisen mahdollisuudet. Yritystoiminnan edellytyksien on oltava kaupan ja palveluiden osalta kunnossa”, toteaa Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen, joka osallistui EuroCommercen seminaariin.

Myös EuroCommercen mukaan olennaisen esteen kaupan alan yritysten menestymiselle muodostavat lisääntynyt paikallinen, kansallinen ja EU-tason regulaatio, joka kasvattaa kustannuksia ja vaikeuttaa kaupankäyntiä.

Etenkin keskisuurista suomalaiskaupungeista löytyy tällä hetkellä paljon tyhjiä liiketiloja. ”Varsinkin erikoiskauppa on joutunut kokemaan rankallakin tavalla kaupankäynnin digitalisoitumisen ja ostotapojen muutokset. Pienten kauppojen mahdollisuudet vastata kasvaviin hallinnollisiin tai lainsäädännöllisiin kustannuksiin ovat luonnollisesti aina heikommat kuin suurten yritysten”, Loikkanen kiteyttää.

Suomen kaupunkikeskukset eivät paini yksin näiden kysymysten kanssa; suurin osa eurooppalaisista kaupungeista kokee samanlaisia muutospaineita.

Vähittäiskaupan esteitä on raivattava pois

Seminaarissa puhui komissaari Bieńkowskan kabinettipäällikkö Tomasz Husak, joka painotti kaupan alan merkitystä koko Euroopalle. ”Vähittäiskauppa on rahoituspalvelujen jälkeen EU:n toiseksi suurin palveluala 3,6 miljoonalla yrityksellä. Se tuottaa 4,5 prosenttia EU:n talouden arvonlisäyksestä ja melkein 9 prosenttia kaikista EU:n työpaikoista. EU:n kotitaloudet kuluttavat kolmanneksen menoistaan vähittäiskaupoissa. Jäsenmaat ovat avainasemassa, kun puhutaan niiden hallinnollisten esteiden raivaamisesta, mitä ala tarvitsee pärjätäkseen kansainvälisillä markkinoilla.”

Loikkanen on Husakin kanssa samoilla linjoilla. ”EU-komission huhtikuussa julkistama kaupan alaa koskeva kannanotto on askel oikeaan suuntaan, sillä siinä todetaan kaupan alaan kohdistuvan liiallisen sääntelyn haittaavan kilpailua, vähentävän kuluttajien valinnanvaraa ja lisäävän kustannuksia”, Loikkanen toteaa.

Aina ei tarvita suuria mullistuksia, jotta kaupunkikulttuuria voidaan elävöittää ja virkistää. Erilaiset tapahtumat houkuttelevat paitsi kuntalaisia myös naapurikaupunkien asukkaita ja turisteja pitkienkin matkojen päästä kaupunkeihin – ja kauppoihin.

”Suvaitseva julkinen hallinto, jossa erilaiset tempaukset ja tapahtumat nähdään alueen kehityksen kannalta positiivisina, parantavat kaupunkien ja niiden elinkeinoelämän edellytyksiä työllistää ja kehittää. Esimerkiksi pop-up-kaupat ovat tulleet jäädäkseen, ja niiden muuntautumissykli nopeutuu koko ajan. Tämäntyyppiset uudet liiketoiminnan tavat edellyttävät joustavuutta muun muassa lupakäytännöissä”, Loikkanen sanoo.

Vähittäiskauppa itsessään on myös merkittävä innovointia ja tuottavuutta vauhdittava tekijä. ”Vähittäiskauppa on kytköksissä moniin talouden aloihin. Tämän myötä entistä tehokkaammin toimiva vähittäiskaupan ala vaikuttaa myönteisesti myös muuhun talouteen. Samalla kauppa pystyy tarjoamaan kuluttajille alhaisempia hintoja, mikä puolestaan lisää kysyntää ja ohjaa valmistamaan innovatiivisempia tuotteita”, Loikkanen päättää.

Kuva: Roman Sigaev/123RF