Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät vetosivat 13.12.2017 oikeusministeri Antti Häkkäseen sakon muuntorangaistuksen palauttamiseksi rikoslakiin. Varaton näpistelijä jää ilman rangaistusta, kun poliisi ei vie toistuviakaan varkauksia tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Vuonna 2015 Sipilän hallitus pyörsi ensi töikseen edeltäjänsä tekemän päätöksen muuntorangaistuksen palauttamisesta. Silloin perusteluna oli huono taloudellinen tilanne ja suureksi koetut kustannukset yhteiskunnalle. Stubbin hallitus oli varannut oikeus- ja sisäministeriön hallinnonaloille asian hoitamista varten 12,4 miljoonan euron vuosittaisen määrärahan, jonka Sipilän hallitus poisti valtiontalouden tilanteeseen vedoten.

Taloudellinen arvio Sipilän hallituksen päätöksen takana oli pahasti puutteellinen. Varkaushävikki aiheuttaa kaupalle noin 550 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Myymälävarkauksien takia jokainen suomalainen maksaa siis tavaroista ja palveluista keskimäärin 100 euroa enemmän vuositasolla. Suuren osan tästä kustannuksesta aiheuttavat taparikolliset, jotka eivät sakoista välitä. Sakon muuntorangaistusta on vastustettu vetoamalla siihen, ettei moniongelmaisten, usein asunnottomien, varattomien ja päihdeongelmaisten henkilöiden sijoittaminen vankilaan ole tarkoituksenmukaista.

Peruuttaessaan sakon muuntorangaistuksen palauttamisen rikoslakiin Sipilän hallitus lupasi lisätä rangaistusjärjestelmän ennalta estävää vaikutusta ja kehittää yhteiskunnan tukipalveluita. Hyviä tavoitteita, joiden edistämistä jokainen voi kannattaa. Rikosta tulee kuitenkin seurata rangaistus, eikä kauppaa voida altistaa toistuvalle rikollisuudelle.

Kauppaan kohdistuva rikollisuus on laaja ilmiö, joka koskettaa jokaista kuluttajaa, suurinta osaa kaupan työntekijöistä sekä kaupan alan yrittäjiä ja yrityksiä. Myymälävarkauksien estäminen ei ole pois vakavamman rikollisuuden vastustamisesta.

Poliisin, syyttäjän ja vankeinhoidon resursseja tulee lisätä kevään kehysriihessä. Tehokas puuttuminen myymälävarkauksiin edellyttää pelotetta rangaistuksesta ja tukitoimia yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneille tekijöille. Lainsäädännön tulee vastata yleistä oikeustajua ja toimia tehokkaasti rikosten torjunnassa.

Astuessaan virkaan toukokuussa 2017 ministeri Häkkänen lupasi selvityttää sakon muuntorangaistuksen palauttamista. Nähtäväksi jää, mahdollistaako parantunut taloudellinen tilanne ratkaisun, joka on yleisen oikeustajun mukainen ja myös taloudellisesti kestävä.