Oman kylän tai mökkikunnan kyläkaupassa piipahtava vierailija huomaa yleensä pian, ettei kyseessä ole ”vain ruokakauppa”. Vireä kyläkauppa yhdistää paikkakuntansa ihmisiä ja elintarvikkeiden lisäksi tarjolla on paljon muutakin tarpeellista.

Bärosunds Boden, Tarmo-lähikauppa, sijaitsee monen sillan ja yhden lossimatkan takana Orslandetin saarella.

Saman katon alta löytyy tyypillisesti posti-, veikkaus-, apteekki- ja ravintolapalveluita sekä kodeissa ja mökillä tarvittavaa käyttötavaraa ja polttoainetta. Kyläkauppa voi olla verkkokaupan noutopiste ja pankin asiamies käteisen rahan nostoissa.

Lähes 60 % Suomen myymäläverkostosta on alle 400 neliön kokoisia pieniä myymälöitä. Ilman niitä kattavaa ruokahuoltoa ja asuttavuutta on vaikea Suomessa turvata. Kyläkaupoilla on paljon annettavaa tulevaisuudessakin. Niiden kannalta on kuitenkin oleellista, millaisia tuotteita ja palveluita on käytännössä mahdollista pitää tarjolla. Kyläkaupat eivät voi kilpailla isojen kauppojen kanssa hinnalla, vaan läheisyydellä ja palveluilla.

Jos koko maan kattava myymäläverkosto halutaan turvata, pitää valikoimia ja palveluita pystyä kehittämään ja toiminnan rajoituksia purkamaan. Esimerkiksi alkoholilain uudistus vaikuttaisi eniten juuri pienten kauppojen kilpailukykyyn, sillä se ohjaisi asiakasvirtaa takaisin kyläkauppoihin ja kasvattaisi niiden keskiostosta. Kyläkauppojen mahdollisuudet tulisi hyödyntää myös etsittäessä ratkaisuja julkisten palveluiden säilyttämiseksi haja-asutusalueilla.

”Kyläkauppa voisi tuottaa palveluita kunnalle esimerkiksi niin, että vanhukset ostaisivat kunnan palvelusetelillä ruokakassin kotiinkuljetuksen ja muita asumisessa tarvitsemiaan palveluita. Myös apteekkien palvelupisteiden perustamista kyläkauppojen yhteyteen voitaisiin helpottaa nykyisestä”, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä kertoo.

Selvitys: Uusia toimenpiteitä tarvitaan

Keinot parantaa kyläkauppojen toimintaedellytyksiä kiinnostavat myös hallitusta. Lokakuun alussa julkistettiin Pellervon taloustutkimus PTT:n kyläkauppaselvitys, joka osoittaa, että uusia toimenpiteitä tarvitaan. Jopa neljännes PTT:n kyselyyn vastanneista myymälöistä on lopettamassa toimintansa viiden vuoden tähtäimellä.

Taajamien ja haja-asutusalueiden pienten myymälöiden määrä on vähentynyt kaupungistumisen myötä jo usean vuosikymmenen ajan. Kyläkauppojen määrä vähenee noin 30 myymälällä vuosittain. Vuonna 2016 Suomessa oli jäljellä 275 kyläkauppaa.

Kyläkauppoja voidaan tukea toimilla, jotka vahvistavat liiketoiminnan edellytyksiä. Näitä toimia ovat sääntelyn purku sekä investointituet, joita voidaan kohdentaa esimerkiksi liiketilojen tehokkuuden parantamiseen sekä myymälän toiminnan laajentamiseen.

”Ruokahuollon lisäksi pienet kaupat turvaavat monen tärkeän lähipalvelun säilymistä haja-asutusalueilla. Yksittäiset menestystarinat ovat kannustavia, mutta ne eivät yksin riitä. Tarvitaan myös lainsäädännöllisiä uudistuksia ja ennakkoluulottomiakin uusia avauksia kyläkauppojen kilpailukyvyn kehittämiseksi”, Nieminen painottaa.  

Valtakunnallinen Kyläkauppapäivä, joka järjestetään aina kesäkuussa, muistuttaa lähipalveluiden merkityksestä.