EU:n uusi geoblokkausasetus kieltää verkkokauppa-asiakkaiden syrjimisen kansallisuuden ja asuin- tai sijaintipaikan perusteella. Sähköisen kaupankäynnin esteitä poistavaa uutta lakia aletaan soveltaa joulukuun 3. päivästä lähtien.

Uudet säännöt estävät kuluttajien ja yritysten syrjinnän hintojen, myynnin tai maksuehtojen osalta ostettaessa tuotteita tai palveluita toisesta EU-maasta. Tavoitteena on tavaroiden ja palveluiden tasavertainen saatavuus.

Ulkomaisten asiakkaiden tulee voida tehdä verkko-ostoksia samoilla ehdoilla kuin paikallistenkin. Asiakkailta ei saa edellyttää paikallista osoitetta, pankkitiliä tai vain paikallisesti käytettyjä maksutapoja. Asiakkaiden pääsyä verkkosivustolle ei saa estää tai rajoittaa kansalaisuuden eikä asuin- tai sijaintipaikan perusteella.

Asiakkaan oikeudet

  1. Asiakkaan täytyy internetissä päästä mihin tahansa häntä kiinnostavaan verkkokauppaan. Jos hänet ohjataan automaattisesti verkkokaupan toiselle verkkosivustolle, häneltä pitää ensin saada siihen suostumus.
  2. Asiakkaan täytyy pystyä ostamaan mikä tahansa tavara tai palvelu mistä tahansa EU:ssa sijaitsevasta verkkokaupasta riippumatta siitä, mikä hänen kansallisuutensa on, missä hän asuu, tai missä hänen yrityksensä sijaitsee. Tämä koskee kaikkia kuluttajia (B2C-myynti) sekä joitakin yrityksiä (B2B-myynti) silloin, kun ne ostavat tavaroita tai palveluita omaan käyttöönsä.
  3. Asiakkaalla on samat oikeudet kuin paikallisilla asiakkailla. Toisessa EU-maassa asuvalla tai sijaitsevalla asiakkaalla on oikeus ostaa samalla hinnalla ja samoilla ehdoilla kuin paikalliset asiakkaat.
  4. Asiakkaan täytyy saada maksaa käyttäen mitä tahansa maksutapavaihtoehtoa, joka on tarjolla kyseisellä verkkosivustolla. Mikäli elinkeinonharjoittaja epäilee huijausta, hänellä on oikeus vaatia ennakkomaksua.

Elinkeinonharjoittajan oikeudet ja velvollisuudet

  1. Elinkeinonharjoittaja ei saa kieltäytyä myymästä asiakkaille näiden kansallisuuden ja asuin- tai sijaintipaikan perusteella. Asiakkaille täytyy tarjota samat myyntiehdot kuin paikallisille asiakkaille.
  2. Elinkeinonharjoittajan ei ole pakko toimittaa tavaroita oman toiminta-alueensa ulkopuolelle, mutta toimitusrajoituksista tulee ilmoittaa selkeästi.
  3. Elinkeinonharjoittaja voi vapaasti käyttää eri hintoja eri maissa sijaitsevilla verkkosivustoilla sekä eri myyntikanavissa. Asiakkaat maksavat arvonlisäveron siinä maassa, jossa alkuperäinen toimitus tapahtui. Elinkeinonharjoittaja ei saa automaattisesti muuttaa hintoja asiakkaan sijainnin tai IP-osoitteen perusteella.
  4. Elinkeinonharjoittaja voi vapaasti tarjota itselleen sopivia maksutapoja. Joistain maksutavoista ei kuitenkaan saa kieltäytyä asiakkaan tai pankin sijainnin perusteella.
  5. Elinkeinonharjoittajan ei tarvitse varmistaa, että tavara on asiakkaan sijaintimaan lakien mukainen, ja että se soveltuu siellä käytettäväksi koostumuksensa, merkintöjensä tai tuoteturvallisuuden suhteen. Elinkeinonharjoittajan ei tarvitse ilmoittaa asiakkaalle tuotetta koskevista erilaisista laillisuusvaatimuksista.
  6. Elinkeinonharjoittajaa eivät sido tavarantoimittajien asettamat, passiivista myyntiä koskevat kiellot. Elinkeinonharjoittaja ei saa kieltäytyä kaupasta, vaikka joidenkin toimittajien kanssa solmitut sopimukset kieltäisivät sen.