Lääkejakelun uudistamista selvittäneen asiantuntijaryhmän mukaan Suomessa on valmistauduttava lääkejakelun ja apteekkien sääntelyn merkittävään uudistamiseen. Myös kilpailumahdollisuuksia on lisättävä. Lääkeneuvonnan laadukas taso on silti turvattava kaikissa tilanteissa.

Siinä missä terveydenhuollon toimintaympäristö, palvelujärjestelmä, asiakaskäyttäytyminen ja muu terveyden- ja lääkehuollon sääntely ovat muuttuneet, on apteekkien sääntely säilynyt Suomessa yli 30 vuotta muuttumattomana.

Nykyinen lääkejakelujärjestelmä nähdään joustamattomana ja kalliina. Kuitenkin uusi teknologia ja toimintaympäristö luovat tarpeita ja mahdollisuuksia uudenlaisille palvelukonsepteille. Selvitysryhmän mukaan tätä kehitystä ei pidä estää sääntelyllä.

Selvitysryhmä korostaa, että apteekkisääntelyä tarvitaan, mutta sen ensisijaisina kohteina tulee olla korkea lääkitysturvallisuus, farmaseuttinen lääkeneuvonta, lääkkeiden saatavuus, lääkehoidon palvelut, toiminnan riippumattomuus ja kustannusten kohtuullisuus.

Lupajärjestelmä uusiksi lääkeneuvonta turvaten

Nykyinen apteekkilupajärjestelmä sääntelee voimakkaasti alallepääsyä, jolloin apteekkien lukumäärä on pysynyt niin pienenä, ettei niiden välille ole voinut syntyä merkittävää kilpailua. Uusista apteekkiluvista myös valitetaan runsaasti, mikä jarruttaa niiden syntymistä.

Selvitysryhmän mukaan perusteita muusta terveydenhuollosta poikkeavalle sääntelylle ja kilpailun rajoittamiselle ei apteekkialalla kuitenkaan ole, vaan sääntelyn on perustuttava lääkkeen käyttäjän ja yhteiskunnan tarpeisiin, ei organisaatioiden tai omistajuuden.

”Tarveharkintainen lupajärjestelmä on arvioitava uudelleen”, painottaa selvityshankkeen johtaja Liisa Hyssälä.

Selvitysryhmä ehdottaa, että apteekkitoiminta määriteltäisiin terveydenhuollon toimipisteeksi, jolloin apteekkien laadukas ja turvallinen palvelu voitaisiin varmistaa samantasoisella sääntelyllä kuin terveyspalveluissa. Olennaista on lääkkeiden saatavuuden, lääkitysturvallisuuden ja riittävän lääkeneuvonnan turvaaminen.

”Toiminnan harjoittamiselle halutaan antaa vapauksia, jolloin apteekkien määräsääntelyä ei tarvittaisi”, Lauri Pelkonen sanoo.

Hintakilpailu olisi asiakkaan etu

Lääkeyritysten on tällä hetkellä mahdollista käydä hintakilpailua tukkuhintasääntelyn puitteissa ei-korvattavilla reseptilääkkeillä ja suurella osalla itsehoitolääkkeistä. Apteekeilla ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia lääkkeiden hintakilpailuun vähittäishinnan samanhintaisuuden vuoksi. Lääkkeiden käyttäjät hyötyisivät hinnanalennuksista, mutta ne ovat kiellettyjä.

Lääketaksa määrittelee apteekille sen lääkkeen myynnistä saaman palkkion. Selvitysryhmä katsoo, että lääketaksa suosii kalliimpien lääkkeiden myyntiä, eivätkä tämänhetkiset apteekkitalouden kannusteet tue toiminnan kehittämistä apteekeissa.

”Apteekeilla ole aitoa kannustetta suosia halvempia valmisteita”, selvitysryhmä toteaa.

Sen mukaan lääkkeiden hintakilpailu ja alennukset on sallittava asiakkaiden ja yhteiskunnan hyödyksi, ja vain lääkkeiden enimmäishintaa tulee säädellä.

Apteekkiverosta voidaan luopua

Progressiivinen apteekkivero on apteekkarin vuosittain valtiolle maksama, liikevaihtoon perustuva maksu, jonka tarkoituksena on ollut turvata koko maan kattavat apteekkipalvelut ja tasata apteekkien välisiä tuloeroja. Apteekkitoiminnan ansaintalogiikassa tulisi selvitysryhmän mukaan painottaa apteekin tarjoamaa palvelua ja luopua 1940-luvulta peräisin olevasta apteekkiverosta huomioiden kuitenkin apteekkipalkkion taso.

Itsehoitolääkkeitä rajatusti myös apteekin ulkopuolelta

Itsehoitolääkkeiden myynti tapahtuu tällä hetkellä lähes kokonaan kivijalka-apteekeissa. Itsehoitolääkkeisiin liittyy haittavaikutuksia siinä missä muihinkin lääkkeisiin, mutta oikein käytettyinä ne ovat turvallisia. Selvitysryhmän mukaan itsehoitolääkkeiden myyntiä voitaisiin laajentaa rajatusti myös kivijalka-apteekkien ulkopuolelle.

Oleellista itsehoitolääkkeiden myynnissä on laadukas farmaseuttinen lääkeneuvonta, jonka tiimoilta Suomessa on oltava valmius vastata myös eurooppalaiseen lääkkeiden verkkokaupan tuloon, muuttuviin palvelutarpeisiin ja digitalisaation murrokseen.

”Kuka tahansa meistä voi tilata verkkoapteekista lääkkeitä. Laajentaminen täytyy aina tehdä lääkeneuvonnan näkökulmasta”, Heikki Ruskoaho muistuttaa.

Selvitysryhmä näkee, että lääkejakelujärjestelmämme perustuu liiaksi kivijalka-apteekkiin, jossa asiakas tulee palvelun eikä palvelu asiakkaan luokse. Liikkuvat apteekit, apteekkilähetit tai vaikkapa uudenlaiset palvelupisteet toisivat joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä.

”Myös harvaan asuttujen alueiden apteekkipalveluja tulee parantaa, ei heikentää. Tämä edellyttää uuden teknologian hyödyntämistä, merkittäviä investointeja ja joustavampaa toimintamallia”, Liisa Hyssälä toteaa.

Lääkejakeluselvitys 2018 -hankkeen loppuraportti julkistettiin 14.6.2018. Lääkealan asiantuntijatietoon perustuva selvitystyö lääkejakelun uudistamistarpeista käynnistyi marraskuussa 2017. Selvityksen toimeksiantaja on Päivittäistavarakauppa ry. Riippumattomasti toimiva selvitysryhmä koostuu lääkealan asiantuntijoista ja selvityshankkeen johtajana toimii Liisa Hyssälä. Selvitysryhmän jäseniä ovat hankkeen pääsihteeri Lauri Pelkonen, lakimies Reijo Kärkkäinen sekä professori Heikki Ruskoaho. Työryhmä on selvitystyön kuluessa kuullut laajasti alan asiantuntijoita ja sidosryhmiä.

Suuri Apteekkikeskustelu SuomiAreenassa ke 18.7.

Keskustelu apteekkien sääntelystä ja lääkejakelusta jatkuu SuomiAreenassa Porissa. Päivittäistavarakauppa ry PTY järjestää keskustelutilaisuuden Lääkejakeluselvityksestä Purje-lavalla Raatihuoneenpuistossa 18.7. klo 16.00–17.00.

Keskusteljoina ovat Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto, Lääkejakeluselvityksen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Liisa Hyssälä, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman sekä Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen. Tilaisuuden juontaa toimittaja Marja Sannikka.