Suomessa tehdään paljon työtä sen eteen, että saamme puhdasta ja kaikenlaisista pöpöistä vapaata ruokaa eteemme. Valitettavasti hygieniapassit ja siisteysmerkinnät eivät silti takaa hyviä, tuoreita raaka-aineita.
Suomalaiset totutetaan luottamaan pakkausmerkintöihin ja erilaisiin viranomaisvakuutteluihin. Pian pääsemme syynäilemään testimielessä hymynaamatarroja, joiden pitäisi kertoa, noudattaako ruokakauppa tai ravintola elintarviketoiminnan hygienianormeja.
Ajatus on tietysti kaunis. Mutta ei se ainakaan minun kauppavalintaani tule muuttamaan.
Sitä paitsi usein ruokamyrkytys saadaan siksi, että ruuat säilytetään tai valmistetaan väärin kodissa, eikä siksi, että kaupoissa myytäisiin pilaantuneita tuotteita.
Voisiko luottaa omiin aisteihin?
Haluan edelleen luottaa omiin aisteihini ja havaintoihini. Luottamukseni joihinkin kauppojen myymiin tuoretuotteisiin on ajat sitten kokenut valitettavan laskun. Siksi hankin esimerkiksi kalatuotteet ennemmin jostain muualta kuin valmismuovikääreeseen pakattuna kaupan tiskistä. Onneksi asun Helsingissä, jossa valinnanvaraa ruokaostoksiin riittää.
Tuntuu, että nykyisin ei uskota, että tavallinen ihminen pystyisivät omin aistein ja havainnoin arvioimaan, onko joku aines syötäväksi kelvollista tai myyjätaho riittävän tasokas. Tämän holhouksen jälkeen on turha ihmetellä, kuinka enää ei osata luottaa omiin haju- ja makuaisteihin, vaan tuijottavat pelkästään päiväysmerkintöjä. Tällöin täysin syömäkelpoinen juusto voi päätyä roskiin, koska "parasta ennen" oli viisi päivää sitten.
Olen tietysti iloinen siitä, että elintarvikkeet ovat Suomessa terveydelliseltä kannalta syömäkelpoisia. Mutta syömäkelpoisuus ei vielä tarkoita samaa kuin korkea laatu ja erinomainen maku.
Sopisiko siis palata kuuluisaan arkijärjen käyttöön ruokahygieniassa ja valvonnassa? Olisiko mahdollista ohjata resursseja aidosti laadukkaaseen suomalaisruokaan, jonka tuottajan ja myyjän ei tarvitsisi ylettömästi kompuroida byrokratian rattaissa?
Mari Koistinen on kuluttajaekonomisti ja viestintäyrittäjä, joka niin työssään kuin vapaa-ajallaan pörrää netin ja kuluttamisen maailmoissa mm. ylläpitäen Kulutusjuhla.fi -sivustoa.
Kommentit (1)
Korkea hygieniataso on EU:n tavoite
Tiedoksesi, että hygienialainsäädäntö koskee kaikkia EU:n jäsenmaita eikä Suomi voi poiketa yhä tiukkenevista yhteisistä vaatimuksista. EU haluaa profiloitua elintarviketurvallisuuden edelläkävijänä maailmassa. Suomi ei siis voi lipsua hygieniassa. Lainsäädännöstä tulee myös vaatimus valvontatulosten julkistamiseen. Tanskalaisten hymynaama-järjestelmä oli kädenojennus kuluttajille. Samaan pyritään myös Suomessa suunnitteilla olevassa hankkeessa.