Kaupassa on töissä lähes 300 000 henkilöä. Suomen suurin työllistäjä on yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Haastajana on kansainvälinen verkkokauppa, jonka osuus kasvaa kovaa vauhtia. Houkuttelevia alustoja ja jättitoimijoita, kuten Alibaba, Aliexpress ja Amazon, on jo vyörynyt Pohjoismaiden markkinoille. Esimerkiksi suomalaiset hankkivat meikki- ja muista kosmetiikkaostoksistaan jo nyt lähes viidenneksen verkosta, mutta kolmen vuoden kuluttua osuuden arvioidaan olevan jo lähes kolmannes.

Kilpailu on tervetullutta, mutta miten suomalainen kauppa voi pärjätä nettijättien rinnalla? Kova kilpailu vaatii kivijalkakaupalta, että myymälät ovat yhä pidempään auki, ja jokaisen aukiolotunnin on oltava kannattava. Toinen tärkeä kilpailuvaltti on hyvä asiakaspalvelu. Jotta kaupat voivat palvella asiakkaitaan mahdollisimman hyvin, mutta kuitenkin kannattavasti, kauppojen on pystyttävä mitoittamaan myyjiä juuri oikea määrä asiakasvirtojen mukaan. Kysynnän vaihtelu on voimakasta niin vuorokauden kuin viikon sisällä. Tämä näkyy kasvavana työvuorojen sirpaloitumisen paineena.

Kauppa tarvitsee ja tarjoaa osa-aikatyötä. Useissa ”työn murroksen” selvityksissä on arvioitu niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, että työn pirstaloituminen jatkuu. Tulevaisuuden työhön ei enää liity vain yhtä säännöllistä työtä, työnantajaa ja työsuhdetta. Sen sijaan esimerkiksi itsensä työllistäminen, monipalkkaisuus ja osa-aikaisuus lisääntyvät. Se haastaa nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän. Sosiaaliturvan ja osa-aikatyön nykyistä paljon joustavampi yhteensovittaminen on työn kannustavuuden ja työllisyysasteen vuoksi olennaista.

Sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisessa on löydettävä malli, jossa sosiaaliturva ja vaihtelevat palkkatulot nivoutuvat joustavaksi ja kannustavaksi kokonaisuudeksi. Kaupoilla olisi työtunteja tarjolla, mutta tunteja ei oteta vastaan. Osa-aikaisia työpaikkoja jää jopa kokonaan täyttymättä. Miksi?

Osa-aikaista matalapalkkatyötä tekevät saavat usein samanaikaisesti myös jotain sosiaalietuutta, kuten asumistukea. Palkkatulon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen on olennaista heidän toimeentulolleen. Ongelmaksi nousevat erilaiset kannustin- ja byrokratialoukut, jotka tekevät lisätyön vastaanottamisesta taloudellisesti kannattamatonta joko vaikuttamalla suoraan käytettävissä olevien tulojen määrään tai aiheuttamalla katkoksia toimeentuloon. 

Katalimpia byrokratialoukkuja ovat Kelan ”mätkyt” eli se, että Kela joutuu perimään takaisin liikaa maksettua asumistukea. Takaisinperinnän ongelma syntyy siitä, että Kela tarkastaa asumistuen pääsääntöisesti vuoden välein, kun taas osa-aikatyössä tulot voivat vaihdella kuukausittain – jopa viikoittain. Töiden tekeminen havaitaan vasta sen jälkeen, kun asumistukea on ehditty jo maksaa, ja tämä johtaa takaisinperintään. Takaisinperintävaiheessa asumistukirahat on yleensä jo käytetty päivittäiseen elämiseen, joten näiden mätkyjen pelko on yksi konkreettinen jarru satunnaisten työtuntien vastaanottamiselle.

Epäsäännöllisten työtulojen yhteensovittaminen sosiaaliturvan kanssa on käytännössä hyvin kankeaa, mikä ei todellakaan kannusta työn vastaanottamiseen. Ensi vuoden alussa käyttöön otettava valtakunnallinen tulorekisteri tarjoaa mahdollisuuksia etuushallintohimmelien virtaviivaistamiseen ja sitä kautta byrokratialoukkujen purkamiseen. Tämä ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti: sosiaalivakuutuslainsäädäntöä on muutettava mahdollisimman nopeasti niin, että tulorekisteriin tallennettavat tulotiedot riittävät sosiaalietuuksista päättämiseen. Tämä työ on jo käynnissä sosiaali- ja terveysministeriössä, mutta muutokset on vain saatava käytäntöön nopeasti ja kattavasti. 

Näin Suomeen saadaan rakennettua reaaliaikainen sosiaaliturva tulorekisterin avulla. Silloin jokaisen työtunnin vastaanottaminen ja tekeminen on kannattavaa ja sosiaaliturvan saajan näkökulmasta ennakoitavaa ja turvallista. Lisää työtä, vähemmän syrjäytymistä ja lisää verotuloja. 

Kirjoittaja on Kaupan liiton työmarkkinajohtaja.