Vierailu Tokiossa avartaa. Metropoli  levittäytyy valtavan suurelle alueelle, mutta on silti säilyttänyt omintakeisella tavalla rauhallisuuteensa ja kylämäisyytensä. Ja japanilaisille hyvä palvelu on kaikki kaikessa.

Japani teki vuosia sitten ratkaisun, että valtiokin voisi olla kehittämässä palvelualoja. Siellä otettiin käyttöön Micihiganin yliopiston kehittämä indeksi. Se sai nimekseen Japanese Customer Satisfaction Index. Sen eri palvelualat ja yritykset voivat arvioida, miten niiden palvelut ovat kehittyneet ja missä on parantamisen varaa.

Japanissa on jo pitkään ollut sama tilanne kuin nykyinen kehitys Suomessa. Elinkeinoelämä muuttuu palveluvaltaiseksi, väestö vanhenee, kasvua ei ole ja deflatorinen hintakehitys vaivaa.

Voisi olla järkevää Suomessakin miettiä samanlaista hanketta, koska tulevina vuosina meidänkin on osattava kehittää palveluita kuluttajille tai yrityksille. Niistä on saatava lisätuloja kansantalouteen.

Japanin markkinat ovat hyvä testialusta palveluille. Suomalaiset yritykset ja kaupat voivat yrittää niille esimerkiksi verkkokaupan kautta. Se on vaativaa. Tiedetään, että sitä on yritetty, mutta heikoin tuloksin. Välttämättä suomalainen osaaminen verkkokaupan palveluissa, esimerkiksi ostopolun selkeydessä, ei riitä Japanissa. Siellä kuluttajat saavat myös verkon kautta nopeaa, hyvää ja toimivaa palvelua.

Tokiossa näkee myös, miten vähittäiskauppa voi palvella vanhenevaa väestöä. Laskut voi maksaa kassalla ja toimiva ja edullinen pienlogistiikka tuo verkkokaupan tuotteet suoraan kotiin. Tietenkin Tokio 35 miljoonaa ihmistä antavat eri pohjana kehittää palveluita kuin pääkaupunkiseudun 1,2 miljoonaa. Silti joskus yksikertaisetkin oivallukset auttavat tilanteessa.

Toinen esimerkki ovat Japanin pienet kaupat ja kioskit, jotka ovat ottaneet palveluvalikoimaansa laajan kirjon erilaisia palveluita pankkipalveluista ruokaan. Kiireiset ja yksinäiset nuoret miehet eivät oikein muualla käykään, koska saavat kaiken tarvittavan näistä kioskeista. Suunta, johon meilläkin ollaan menossa, mutta Japanissa näkee, mikä tilanne voi olla muutaman vuoden kuluttua meilläkin.

Japanissa työvoima on halpaa. Kaupoissa on todella paljon myyjiä. Liikenteenohjaajia on kadulla joka lähtöön. Uniformupukuisia vartijoita riittää joka puolelle. Halpa työvoima tuo myös tehottomuutta. Onneksi Suomessa ei ole sellaista määrää työntekijöitä, että meitä vaanisi tämä loukku, vaikka saisimmekin työvoimakustannuksia alas.

Kirjoittaja on Kaupan liiton toimitusjohtaja.