Kotimainen kulutus alkaa olla entistä kovemman paineen alla.

Eduskunta päätti jo toisesta alkoholiverotuksen kiristyksestä lyhyen ajan kuluessa ja valtiosihteeri Raimo Sailas sanoi lehtihaastattelussa tänään, että arvonlisäveroa nostetaan. Hänen mukaansa sitä joudutaan nostamaan ensi vaalikaudella useita prosentteja.

Suomessa on kolme arvonlisäverokantaa: 22, 17 ja 8. Lisäksi on 0-verokanta, mutta siitä nauttivat vain sanomalehdet.

Keskustelussa on syntynyt sellainen kuva, että arvonlisäveron nostaminen on jotenkin helppo tapa hoitaa verotuksen kiristäminen tulevaisuudessa. Valitettavasti se ei ole sitä. Jo nyt olemme kireän palkkaverotuksen lisäksi kireän arvonlisäverotuksen maa. Kovin arvonlisävero on Tanskassa: 25 prosenttia. Ei siis kaukana Suomen nykytasosta.

Tiedämme, että Suomi ei voi enää rakentaa koko hyvinvointiaan kokoonpanoteollisuuden varaan. Jorma Ollilakin on puhunut osaamisperustaisista palveluista. Hän tarkoittanee teollisuuden ympärille rakentuvaa palvelutarjontaa, mutta aivan yhtälailla sitä syntyy myös palvelualoille. Kokonaisuutensa siis palvelujen merkitys kasvaa.

Jos palvelujen merkitys kasvaa, ei niiden verotusta voi kiristää tai muuten suljemme kansantaloudelta sen ainoan kasvupolun. Meidän pitäisi kuitenkin kyetä viemään palveluja kilpailukykyisillä hinnoilla.

Suomalaisten yritysten pitäisi myös kyetä kilpailemaan kansainvälisessä verkkokaupassa. Se on vaikeaa, jos tuotteilla on kymmenen prosenttiyksikön ylimääräinen verorasitus niskassaan. Kuluttaja ostaa silloin mielellään vaikka Britanniasta, jossa alv on 15 prosenttia.

Eduskunta päätti eilen tiistaina, että alkoholivero nousee. Kansanterveyden näkökulmasta ehkä perustelua, mutta ei kansantalouden. Olen jo kuullut monen tuttavan sanovan, että kesän viinit hankitaan Virosta. Auto lauttaan ja Tallinnaan. Autoa ei edes tarvitse ajaa lautasta ulos, palvelu pelaa ja alkoholi lastataan siihen. Varustamot ja Viron kansantalous kiittävät.

Suomalaiset kuluttajat eivät elä enää niin, että heillä ei olisi aitoja vaihtoehtoja rajojemme ulkopuolella. Tämä taitaa päättäjiltä unohtua, ainakin puheet ja toimet viittaavat siihen. Jo nyt suomalaiset kärjen tuntumassa tilastossa, joka kertoo, kuinka paljon ostetaan maan rajojen ulkopuolelta.

Me tarvitsemme lisää kansainvälistyviä ja menestyviä kaupan konsepteja, ei vähiten työllistämään suomalaisia. Niitä ei synny, jos Suomessa ei anneta myös palvelujen kehittyä.

On selvää, että työn verotusta on myös laskettava. Päätös ei vain voi olla palkkaveron laskeminen ja alv:n nosto. Päätöksen pitää olla molempien verokantojen lasku ja julkisen sektorin merkittävä kulujen säästäminen.