Tässä yllä on paljon kertova graafi. Toivottavasti se ei ole visio Suomesta seuraavalla vaalikaudella.

Vuoteen 2007 asti kuntien, valtion ja yksityisten yritysten palkat kehittyivät samaa tahtia. Sen jälkeen on tapahtunut merkittävä repeäminen. Valtion palkat ovat nousseet kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin palkat yksityisissä yrityksissä. Kunnatkin voittavat yksityiset palkat kolmella prosenttiyksiköllä.

Sen lisäksi vuodesta 2005 lähtien valtion ja kuntien maksama palkkasumma on noussut viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin yksityisissä yrityksissä. Palkkasumma on noussut erityisesti kunnissa, koska sinne on tullut enemmän työntekijöitä ja tehtäviä.

Kehityksen taustalla piilee varmaan monenlaisia selityksiä. Yksi on se, että valtiolla nimenomaan keskipalkat ovat nousseet. Eivätkä nämä tilastot poista sitä, että valtiolla ja kunnilla on jouduttu säästämään ja se on tuntunut kansalaisille palvelujen heikentymisenä.

Selityksistä huolimatta karu totuus on se, että julkiselle sektorille menee enemmän rahaa kuin yksityinen sektori jaksaa verotuloillaan maksaa.

Jotain pitäisi tehdä. Pääministeriehdokkaat ovat aloittaneet jo vaalipaneelit. Kokoomus lupaa pientä tuloveron alennusta, keskusta että bruttoveroaste ei nouse, perussuomalaiset pitävät pienituloisten puolta ja demarit korostavat oikeudenmukaisuutta.

Haaste on tietysti kova, koska bruttoveroasteen pitäminen ennallaan tarkoittaa ensi vaalikauden lopussa merkittäviä, noin parin miljardin euron säästöjä. Näin on esimerkiksi keskusta laskenut.

Tämän vaalikauden saldo on kotimarkkinoiden kannalta lohduton. Kotimarkkinoita on kuritettu kovalla verotuksella ja ostovoiman leikkaamisella. Julkinen sektori on kaikesta huolimatta saanut olla suhteellisen rauhassa ja palkkajohtaja.

Suomi toipui 90-luvun lamasta rohkeilla päätöksillä. Silloin otettiin käyttöön uusi yritysverojärjestelmä ja tuloverotusta kevennettiin. Nokia kasvu auttoi osaltaan Suomen kasvuun, mutta Ahon ja Lipposen hallitukset uskalsivat paljon, vaikka kiistämättä jossain kohdassa jälki oli rumaa.

Silloin oli myös kansallisesti merkittäviä päämääriä, kuten EU-jäsenyys ja rahaliitto; Suomen kiinnittyminen vahvasti Eurooppaan ja länteen. Nokia veti suomalaista teknologiaa kansainväliseksi.

Mikä on nyt visio Suomesta? Toistaiseksi se on ollut vaisu. Veropolitiikan viilailua, pieniä muutoksia, cleanteachiä, biotaloutta ja julkisen sektorin prosessien parantamista. Sokerina pohjalla sote-uudistus.

Toivottavasti visio Suomesta olisi aktiivinen, kasvava ja kansainvälinen. Verotuksen pitäisi olla sellainen, joka tukee kaikkia yrityksiä mahdollisimman hyvin kasvuun. Silloin ei pitäisi olla rangaistavaa toimia kotimarkkinoilla. Kotimarkkinoilta on lähtenyt esimerkiksi Ruotsin ja Saksan menestyvät vähittäiskauppaketjut. 

Kirjoittaja on Kaupan liiton toimitusjohtaja.