Autojen älykkyys kehittyy huimaa vauhtia. Kaliforniassa on ajettu jo noin miljoona kilometriä Googlen selfdriving-autoilla. Suomen teille nämä autot ilmestynevät vasta parinkymmenen vuoden kuluttua.

Autoihin jo tulleet ja tulevat sähköiset ratkaisut voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään. Ensimmäisenä ovat safe and security -ratkaisut, toisena ovat navigointiin ja paikantamiseen liittyvät ohjelmat ja kolmantena infotainment (informaatio ja viihde).

Mikä sitten on autojen tulevaisuuden käyttöliittymä? Uskon, että ne ovat ”neljännen sukupolven” älykkäät näytöt. Ensimmäinen sukupolvihan oli tv-näyttö, sitten läppärin näyttö ja kolmantena kännykän ja iPadien näytöt. Seuraavana markkinoille on tulossa neljännen sukupolven näyttöratkaisu autoihin. Näissä näytöissä tärkeää on käytön helppous liikenneturvallisuuden kannalta: kosketusnäytöllisyys tai ääniohjattavuus.

eCall-hätäviestijärjestelmä on ensimmäinen yhteiseurooppalainen turvallisuusratkaisu. Järjestelmä on tulossa Euroopassa uusiin tyyppihyväksyttäviin autoihin lokakuusta 2015 alkaen. eCall-järjestelmä aktivoituu kolarin yhteydessä ja avaa autosta puhelinyhteyden sen maan hätäkeskukseen, jonka alueella auto on. Myös auton paikannustiedot välittyvät hätäkeskukseen, jolloin apua voidaan lähettää nopeasti ja heti oikeaan paikkaan. Näin säästetään ihmishenkiä.

Tulevaisuudessa autojen eri laitteiden vikadiagnostiikkaa voidaan seurata etänä.  Autoille voidaan tehdä terveystarkastus tien päällä ja tarvittaessa säätää etänä ongelmakohtia. Huoltokäynnit korjaamoilla vähentyvät, mutta autojen turvallisuus paranee entisestään. Turvallisuus on varmasti etusijalla autojen älyn kehittyessä. Jo nyt autoissa on muun muassa kuljettajan vireystilaa monitoroivia laitteita, jotka varoittavat ja estävät kuljettajaa nukahtamasta äänimerkein tai ratin väristyksin. Tulevaisuudessa autot kommunikoivat keskenään ja tieto esimerkiksi tien liukkaudesta leviää muihinkin autoihin.

Kuljettajien ja matkustajien elämää helpotetaan kehittyneiden navigointijärjestelmien avulla. Auto löytää itse vapaat parkkipaikat ja antaa ajo-ohjeet. Ruuhkatkin helpottuvat, kun autoilijoiden ei tarvitse enää ajaa ympäriinsä etsimässä vapaita pysäköintipaikkoja. Kehittyneillä navigointi- ja seurantajärjestelmillä yritykset saavat autoistaan halutessaan myös taloudellisen ajon tilastoja. Tämähän on raskaalla liikenteellä jo arkipäivää. Markkinoille tullee myös uusia eri tavalla rakennettuja oikeudenmukaisempia vakuutustuotteita, jotka perustuvat kuljettajan omaan ajokäyttäytymiseen.

Ovatko nämä edellä esittämäni muutamat esimerkkiajatukset sitten vain orwellmaista pohdintaa, joka toteutuu vasta vuonna 2050? Ei, sillä jo nyt joiltakin automerkeiltä löytyy ratkaisuja esitettyihin asioihin. Vauhti kiihtyy seuraavien kolmen vuoden aikana merkittävästi. Näemme Suomessa vuonna 2014 varmasti useita pilottihankkeita älyliikenteen eri osa-alueilta. Haastavinta nyt alussa on löytää palveluoperaattoreita sekä miettiä toimintamallien ansaintalogiikat. Olisiko autokaupalla tässä roolia?

Ps. Turvallisuussyistä älä kiinnitä iPadiäsi kaksipuolisella teipillä auton rattiin, vaan jää odottamaan tulevia uusia todellisia älyratkaisuja!

Kirjoittaja on Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja.