Uusi alkoholilaki on vähittäiskaupan osalta ollut voimassa pian vuoden. Uudistuksen vaikutuksia on seurattu tiiviisti, ja keskustelu käynyt välillä kiivaanakin. Arjessa suurta dramatiikkaa ei kuitenkaan ole nähty. Keskiolut on edelleen kuluttajien ylivoimainen suosikki: A‑oluen osuus kaupassa myytävästä oluesta on alle 10 prosenttia.

Näkyvin muutos kaupan hyllyillä on ollut perinteisen lonkeron tulo valikoimiin sekä erikoisoluiden ja alkoholittomien oluiden valikoimien kasvu. Myynnissä suurin kasvupiikki on long drink -juomien kohdalla. Sen sijaan Valviran tilasto tammi–elokuulta kertoo sekä oluen että siiderin kulutuksen vähentyneen edellisvuoteen verrattuna.

Maltillinen kehitys ei ole yllätys, jos on seurannut kulutustottumusten muutoksen suuntaa. Terveellisyys on iso trendi, joka on jo pitkään näkynyt kuluttajien ostoskoreissa ja kaupan tuotevalikoimissa. Alkoholikulttuuri ei ole erillinen saareke vaan sekin on muutoksessa.

Alkoholia nautitaan vähemmän ja miedompana kuin takavuosikymmeninä eikä humalahakuisuutta ihannoida. Hinnan ja saatavuuden rinnalle on tullut muitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin. Tästä saatiin esimerkki vuonna 2016, jolloin vapautuneet aukiolot toivat ruokakaupalle noin 15 uutta myyntipäivää ja lisätunteja viikonloppuun. Saatavuuden lisäämisestä huolimatta alkoholin myynti ei kasvanut.

Uuden alkoholilain vaikutukset kuluttajakäyttäytymiseen ja alkoholin vähittäismyyntiin ovat pääosin noudattaneet markkinoiden perustoimintalogiikkaa. Kaupalle tutut mallit hinta- ja ristiinjoustoista ovat näkyneet alkoholiholimyynnissä eri tuoteryhmien ja jakelukanavien välillä. Uuden lain sekä veromuutosten myötä oluen matkustajatuonti on laskussa ja Alkon myynti vähenee. Alkon myynti on vähentynyt odotetusti oluissa ja lonkeroissa mutta myös vahvoissa tuotteissa.

Alkoholin kokonaiskulutus on tammi–elokuussa kasvanut 0,5 %. Ilman poikkeuksellista hellekesää kulutus olisi laskenut. Helteet vaikuttavat merkittävästi alkoholijuomien lisäksi muidenkin sääherkkien tuotteiden menekkiin. Esimerkiksi virvoitusjuomien myynti kasvoi touko–elokuussa noin 20 % ja vesien noin 40 % edellisvuoteen verrattuna.

Toivottavasti pääsemme nyt lakiuudistuksen jälkeen ottamaan askeleen eteenpäin myös alkoholipoliittisessa keskustelussa. Mustavalkoinen vastakkainasettelu tai kieltoihin ja rajoituksiin perustuva alkoholipolitiikka ei vastaa tämän ajan tarpeita.

Näkökulmien monipuolistuminen ei tarkoita, etteikö alkoholihaittoja tule ottaa vakavasti. Päihdetyön tehokkuutta on pyrittävä parantamaan. Myös ennalta ehkäisevään valistukseen olisi löydettävä tehoa ja nykyaikaan sopivia keinoja, joilla tavoitetaan oikeat ihmisryhmät. Alkoholihaitat eivät jakaudu tasaisesti.

Alkoholihaitat eivät kuitenkaan ole koko kuva suomalaisesta juomakulttuurista, eikä alkoholipoliittisen keskustelunkaan pitäisi olla yksiäänistä. Terveyden ohella alkoholipolitiikka vaikuttaa työllisyyteen, elinkeinoihin, investointeihin, palveluiden säilymiseen, verotuloihin ja kansantalouteen.

Ministeri Annika Saarikko teki tervetulleen avauksen kutsumalla laajasti eri tahoja saman pöydän ääreen seuraamaan uudistuksen vaikutuksia. Tämänkaltainen laajapohjainen foorumi voisi olla yksi tapa päivittää alkoholipolitiikkaa tälle vuosituhannelle. Alkoholikulttuurimme muutos ei ole syntynyt kielloilla ja rajoituksilla, eikä sitä edistetä niillä vaan tukemalla ihmisten omaehtoista asenteiden ja toimintatapojen muutosta. Kauppa on mielellään mukana yhteistyössä ja uudessa alkoholipoliittisessa keskustelussa.

Kirjoittaja on Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja.