Julkisuudessa tuodaan jatkuvasti esille, kuinka Suomen talouskasvun kääntäminen nousuun on riippuvaista siitä, että saamme viennin vetämään tai useampia startup-yrityksiä onnistumaan. Toki viennillä on iso merkitys, mutta ongelmana tässä näkökannassa on se, että vientiin liittyvät odotukset ja elvytystoimenpiteet pakostakin ovat hitaita ja kohdistuvat isoihin teollisuusyrityksiimme. Startup-yritysten varaan laskeminen on myös hyvin uskaliasta, koska hyvin harvasta tulee merkittäviä menestystarinoita. Yhdeksän kymmenestä startup-yrityksestä epäonnistuu, ja useimmiten yritykset, jotka ovat onnistuneet, on myyty ulkomaille ennen kuin niistä on tullut merkittäviä talouskasvun kantajia ja työllistäjiä.

Viennin ja startup-yritysten painottaminen ei anna tilaa nyt kipeästi tarvittavalle ketteryydelle ja innovatiiviselle ajattelulle, joilla saisimme kasvun aikaiseksi nopeasti. Käänne parempaan saataisiin aikaan vauhdikkaasti, jos ymmärtäisimme vapauttaa olemassa olevat vahvuutemme ja kohdistaisimme olemassa olevaa energiaa oleellisiin asioihin. Vapauttamalla kaupan alaa rajoittavia määräyksiä ja sääntelyä saisimme nopeasti vapautettua paljon suomalaista osaamista ja tekemistä oleellisiin asioihin.

Tällä hetkellä kaupan alalla työskentelevien ammattilaisten energiaa käytetään turhiin, ei tuottaviin asioihin. On valtakunnallista lakiin perustuvaa sääntelyä, valvontaa, rajoituksia, raportointia, minkä päälle tulee tietysti vielä alueellisen valvonnan ja kuntien omat tulkinnat, joita pitää oppia ymmärtämään ja tulkitsemaan – pahimmassa tapauksessa myyntipisteittäin.

Lista kaupan esteistä on hyvin pitkä. Esteet ovat kaupan kustannuksia lisääviä ja sitä kautta maamme kilpailukykyä heikentäviä. Toki sääntöjä pitää olla, mutta niiden pitää olla perusteltuja. Perusteluja pitää ymmärtää myös arvioida jatkuvasti uudestaan ja muuttaa, jos niillä ei ole enää virkaa tai kun niistä tulee kasvun esteitä.

Otan esimerkiksi oman alani – optisen alan. Toimimme täysin kaupan alalla, mutta olemme myös terveydenhuollon alan yritys. Meidän toimintaamme valvoo muun muassa Valvira. Arkipäiväämme on selvittää, miten eri alueiden Valviran valvojat tulkitsevat olemassa olevia asetuksia optikon näöntarkastushuoneen vaatimuksista.

Myymälöissämme on silmälääkäritoimintaa, mutta Kelalla ei ole tarjota valtakunnallista sähköistä järjestelmää, jonka kautta voisimme yrityksenä hoitaa asiakkaidemme puolesta Kela-korvaukset. Meidän pitääkin rakentaa yhteydet 24 paikallisen Kela-konttorin kanssa erikseen näiden korvausten saamiseksi sähköiseen muotoon.

Aukioloajoissa meitä ohjaavat kaupan alan aukiololait, mutta jos meitä myös tässä asiassa katsottaisiin terveydenhuollon yrityksenä, saisimme olla auki 24/7, myös pyhinä. Tämä olisi jopa suotavaa. Näöntarkastustoimintamme taas on terveydenhuollon toimintaa, jota määräävät tiukat asetukset. Esimerkiksi ulkomaisen verkkokaupan kautta tehtyä digitaalista näöntarkastusta ei kuitenkaan valvota millään lailla.

Meitä ohjaavat myös tiukat, ja tietysti hyvin perustellut säännöt, potilastiedon käsittelystä ja arkistoimisesta. Mutta jos piilolinssit ostaa ulkomaalaisesta nettikaupasta, ei tietojen käsittelyä valvota. Tietosuojavaltuutettu on määrännyt, että optikon ajanvaraus luokitellaan potilastiedoksi, jolloin tätä tietoa ohjaa vahvan suojauksen säännöt, mikä taas tuottaa turhaa vaivaa asiakkaalle ja meille lisäkuluja. EU-direktiivi sanoo, että asiakkaalla pitää olla maksuton puhelinnumero, johon soittaa, kun hänellä on kysyttävää ostamasta tuotteestaan. Jos kuitenkin myy tuotteen netissä, palvelupuhelinta ei tarvitse tarjota asiakkaalle, jolloin ei myöskään tarvitse olla maksutonta puhelinnumeroa.

En ole moittimassa viranomaisia, päinvastoin suurin osa viranomaisten kanssa käydyistä keskusteluista on ollut asiallisia, rakentavia ja hyvässä hengessä sujuneita. Heillä tuntuu olevan samat haasteet kuin meilläkin siinä, miten tulkita lakia ja asetuksia ja miten valvoa niitä käytännössä. Heidänkin osaamista ja kokemusta voisi käyttää talouskasvumme kannalta hyödyllisempiin asioihin.

Samalla kun kipeästi mietitään, miten saada vienti kasvuun, Suomesta valuu ostovoimaa ulkomaille huikeaa vauhtia. Kaupan alalla toimiminen on vaan niin paljon halvempaa, helpompaa, kustannustehokkaampaa ja ketterämpää, jos on ulkomaalainen, viranomaisvalvonnan ulkopuolella toimiva nettikauppa, joka ei palvele asiakkaitaan henkilökohtaisesti perinteisessä kivijalkamyymälässä.

Tietysti noudatamme kaikkia näitä sääntöjä ja käytämme kaiken luovuutemme siihen, ettei näiden sääntöjen noudattaminen kasvattaisi kulujamme kohtuuttomasti. Olisi kuitenkin toki mukavampaa vapauttaa kaikki tämä osaaminen, luovuus, energia ja palveluhalukkuus siihen, että kauppa voisi olla paremmin mukana talkoissa kääntämässä Suomen taloutta taas kasvuun.

Kirjoittaja on Instru optiikan toimitusjohtaja ja Kaupan liiton hallituksen jäsen.