Retail-messujen ensimmäinen päivä käynnistyi rauhallisissa tunnelmissa. Osittain messutilat tuntuivat väljän tuntuisilta, ja järjestävän tahon pelko siitä, että tänä vuonna tapahtumaan tulee vähemmän vierailijoita kuin viime vuonna voi hyvinkin osoittautua paikkansa pitäväksi.

Tulevaisuudesta selviytymiseen keskittyneet seminaarit olivat kuitenkin ensimmäisenä messupäivänä täynnä. Kysyntää ennustamiselle on ja erityisesti kaupan tulevaisuuden ennustamiselle. Deloitte vastasi tarpeeseen nostamalla omalle "Kaupan trendit 2009" -listalleen kahdeksan asiaa:

1. kustannusten leikkaukset
2. riskien hallinta
3. asiakaskokemuksen parantaminen
4. työntekijöiden lojaliteetin parantaminen
5. online-myynnin sulautuminen erillisistä yksiköistä osaksi kauppaa, multichannel retailing
6. myymälät pienenevät
7. markkinat segmentoituvat
8. globalisaatio jatkuu
9. toimituskejut jaetaan uusiksi
10. vahvan brandin merkitys kasvaa

Se, joka onnistuu elämään näiden trendien virrassa ja pärjäämään kovenevassa hintakilpailussa, on vahvoilla. Deloitten voittajalistalta löytyi nimiä H&M:stä Fast Retailingiin, Appleen ja Amazoniin.

NRF:n pääjohtaja Tracy Mullin vahvisti Deloitten viestiä. "Cheap is chick again," Mullin painotti. Mullinin mukaan amerikkalaiskuluttajat ovat muuttaneet käytöstään vuodessa niin rajusti, että muutos haastaa kaupan perinteiset toimintatavat syvällisesti.

Päivän pääesiintyjä oli tanskalainen Martin Lindstrom, ehkä tämän hetken kuumin nimi markkinointigurujen taivaalla. Jo 12-vuotiaana mainosalalle lähtenyt Lindstrom on kirjoittanut muun muassa kirjan Buyology: Truth and lies about why we buy. Lindstromin lähestymiskulma markkinointiin ja brändeihin on vahvasti lääketieteellinen. Hän yhdistää neurologiaa, aivotutkimusta ja uskonnollisten kokemusten analyysia markkinointitutkimukseen. Tuloksena on neuromarkkinointia.

Lindstromin perusteesi on vanha ja ikiaikainen. Alitajunta ratkaisee 85 prosenttia ostopäätöksissä, rationaalinen ajattelu vain 15. Ostaminen ja kuluttaminen on emotionaalinen tapahtuma, joka aktivoi aivoissa samanlaisia tunteita kuin esimerkiksi uskonnolliset rituaalit.

Lindstrom tuo kuitenkin vanhan viisauden 2000-luvulle ja haluaa päästä tieteellisesti kiinni elämyksellisyyteen. Gurun mukaan aivoskannauksella voidaan ennustaa paremmin esimerkiksi televisiosarjan suosiota kuin katsojakyselyillä. Suuri osa ihmisistä nimittäin kertoo vihaavansa ohjelmia, joita heidän aivokuvansa paljastaa heidän rakastavan. Esimerkiksi Idolsia. Joskus tosin yhteydet elämyksen ja sen vaikutuksen kanssa ovat kummalliset. Kun myymälään levitettiin vastaleikatun ruohon tuoksua, asiakkaiden mielestä kaupan myyjät vaikuttivat asiantuntevammilta.