Vaalien alla harva kehuu vanhaa hallitusta. Minä haluan sen tehdä, sillä tunnetuista vastoinkäymisistään huolimatta hallitus sai paljon hyvää aikaa. Sääntelyn purkuaallossa esimerkiksi kaupan aukiolot vapautettiin ja ruokakaupoille sallittiin alkoholin myynti entistä laajemmin.

Kokemukset kummastakin uudistuksesta ovat olleet ilahduttavan hyvät. Muutokset helpottivat asiakkaidemme arkea ja toivat kauppaan uutta dynamiikkaa. Toivottavasti hyvät kokemukset rohkaisevat myös seuraavaa hallitusta jatkamaan uudistusten tiellä.

Työsarkaa purkutalkoissa vielä riittää. Päällimmäisenä mielessä on apteekkijärjestelmän kokonaisuudistus. Jos määräsääntelystä ja proviisoriomistuksesta luovuttaisiin, suurimmat hyötyjät olisivat kuluttajat ja kansantalous.

Lääkejakelun vapauttaminen säästäisi arviolta 100 miljoonaa euroa. Lisääntynyt kilpailu tihentäisi apteekkiverkkoa ja pitäisi apteekkien ovet nykyistä useammin ja pidempään auki.

Apteekkien proviisoriomistajuuden tarpeellisuutta on perusteltu lääketurvallisuudella. Uskon, että turvallisuuden takaa koulutettu henkilökunta, ei omistajan tausta. Ei neurokirurgisen erikoissairaalan omistajankaan tarvitse olla neurokirurgi.

Kaupan toivelistalla on jatkaa alkoholimyynnin vapauttamista. Puolueeton selvitys auttaisi päättäjiä pohdinnoissaan. Kerätään vielä hetki kokemuksia ja tehdään sitten johtopäätökset.

Kolmas toivomuksemme on se, että tuleva hallitus pitäisi hyvää huolta kuluttajien ostovoimasta. Synkkien pilvien kasaantuessa maailmantalouden ylle on kotimaisen kysynnän veto keskeistä 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttamisessa.

Kauppa ei halua olla vain vaatimassa. On selvää, että ilmastonmuutoksen kaltaisia vaikeita haasteita ratkomaan tarvitaan valtiovallan ja kansalaisten lisäksi myös yrityksiä.

Kaupan ala on jo vuosia sitoutunut vapaaehtoiseen energiankäytön tehostamiseen, ja tulokset ovat mittavat: vuosina 2008−2016 säästimme energiaa 177 gigawattituntia vuodessa, mikä vastaa noin 9 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Myös yritykset asettavat kovia tavoitteita: esimerkiksi S-ryhmä vähentää päästöjään 60 prosenttia vuosien 2015 ja 2030 välillä. Miljoona tonnia -kampanjassamme olemme puolestaan haastaneet tavarantoimittajia merkittäviin vähennyksiin, ja lisäksi tuemme asiakkaita erilaisin vinkein pudottamaan päästöjään. 

Päästöjen vähentämisen rinnalle tarvitaan myös keinoja, joilla hiiltä poistetaan ilmasta ja sidotaan maaperään.

S-ryhmä ja neuvontajärjestö ProAgria ovat aloittamassa tuottajien tulevaisuusvalmennukset. Niissä tarjotaan tilojen kehittämisen pohjaksi kuluttajatrenditiedon lisäksi myös tutkimustietoa siitä, miten pellot ja niityt sitoisivat parhaiten hiiltä itseensä.

Suomeen voi nimittäin syntyä lähivuosina hiilen kauppapaikka, jossa esimerkiksi päästövähennyksiin velvoitetut, mutta päästökaupan ulkopuolella olevat toimialat voisivat myös hyödyntää tehokkaita, tieteellisesti varmistettuja hiilensidonnan ja -varastoinnin toimenpiteitä ilmastotyössään. Tällöin tuottajat voisivat olla myös ilmastoyrittäjiä ja saada kaivattua helpotusta tilojensa kannattavuusongelmiin.

Tällaisessa kehityksessä kauppa haluaa olla vahvasti mukana. Parhaimmillaan saamme yhdessä syntymään hyvän kierteen, josta hyötyvät ruokaketjun lisäksi kaikki suomalaiset ja koko maapallo.

Kirjoittaja on SOK:n pääjohtaja ja Kaupan liiton hallituksen varapuheenjohtaja.