”Kesäpäivä Helsingin keskustassa. Kadut täyttyvät nuorista hengailijoista, kaupat shoppailijoista ja kahviloissa päivää paistattelevista turisteista.”

”Kesäpäivä Kööpenhaminan keskustassa. Kaupat ja kahvilat pysyvät kiireisinä asiakasvirtojen kasvaessa.”

Yllä olevat ovat vapaita lainauksia kesän lehdistä. Suomalainen lehti muistuttaa, että kaupungin kaduilla näkyvät nuoret vain oleskelevat, kaupassa ei ole oikeita asiakkaita vaan ”shoppailijoita”, ja kahvilapalveluita käyttävät vain turistit. Etelänaapurissa Tanskassa sama kuva koetaan eri tavalla: kaupoissa ja ravintoloissa tehdään bisnestä ja huolehditaan oikeista asiakkaista, jotka kuluttavat ja ovat valmiita maksamaan palveluista.

Lehtijuttujen kuvailut kesäisten kaupunkien ihmisvilinästä kuvastavat hyvin asenteiden eroja. Kaupan ja koko palvelualan jonkinlainen vähättely heijastuu suomalaisen lehden sanavalinnoista.

Kauppa harvoin nousee keskusteluihin, kun puhutaan kasvun mahdollisuuksista ja tulevaisuuden menestystekijöistä. Kauppa nähdään toimialana, joka ei ole osannut vastata muutoksiin, ja jolla on talouden toimivuuden kannalta vain vähäinen merkitys. ”Suomi elää (teollisuus)viennistä” on meihin jo äidinmaidossa iskostettu ajatus, ja miksipä sitä muuttamaan.

Tosimaailmassa sen sijaan palvelujen osuus euromaiden arvonlisäyksestä on tänä päivänä huomattavasti suurempi kuin teollisuuden. Palvelujen taloudellinen merkitys on kasvanut, ja digitalisaatio on avannut toimijoille ovet globaaleille markkinoille. Palvelusektori ja kauppa on ollut vakaa lähde kasvulle ja työllisyydelle vaikeista ajoista huolimatta.

Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan Suomessa on noin 280 000 yritystä. Niistä lähes 200 000 eli yli 70 % on palvelualan yrityksiä. Palvelualan ylivoimaisesti suurin toimija kauppa muodostaa yli 10 % EU:n bruttokansantuotteesta ja 15 % kokonaistyöllisyydestä. EU:ssa on yli kuusi miljoonaa alan yritystä. Unionin alueella siis lähes joka kolmas yritys toimii kaupan alalla.

Palveluita on totuttu ajattelemaan tuotteina, jotka tuotetaan ja kulutetaan samassa paikassa. On aika päästää tästä ajatuksesta irti. Yhä suurempi osa palveluista – kauppa, matkatoimistot, viihde – on joko osittain tai kokonaan digitalisoitavissa, jonka seurauksena myös niiden kansainvälinen kauppa kasvaa nopeasti.

Elinkeinopoliittisessa ajattelussa olisi siis syytä muistaa, että myös kaupan ja muiden palvelualojen toimijat voivat harjoittaa vientiä, ja että shoppailijat pitävät omalta osaltaan tämänkin maan eurot liikkeellä.

Tuula Loikkanen on Kaupan liiton edunvalvontajohtaja.