Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry on lanseerannut kampanjan Kohti työehtosopimusta 2016, jolla tavoitellaan kaupan ylemmille toimihenkilöille omaa työehtosopimusta.

Ylemmät toimihenkilöt toimivat asiantuntija-, esimies-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Lisäksi heidän työtehtävilleen on tyypillistä suhteellisen suuri itsenäisyys, vastuu ja tehtävän vaatima korkea koulutustaso. Ylempien toimihenkilöiden tehtävät sijoittuvat Kaupan työehtosopimuksen soveltamisrajan yläpuolelle. Kaupan ala työllistää noin 300 000 henkilöä, joista YTN:n laskutavasta riippuen 15 000–30 000 on ylempiä toimihenkilöitä.

YTN on esittänyt erinäisiä syitä sille, miksi kaupan alan ylemmät toimihenkilöt ehdottomasti tarvitsisivat työehtosopimuksen. YTN:n ajatus ilmeisesti on, että vain liittojen välisellä työehtosopimuksella voitaisiin esimerkiksi lisätä yrityksissä henkilöstön vuoropuhelua ylimmän johdon kanssa ja varmistaa henkilöstön tyytyväisyys ja työsuhteen ehtojen taso. Korporaatiot kohentaisivat yrityskulttuuria? Perustelu ontuu.

Ylemmät toimihenkilöt, myös kaupan alalla, ovat erittäin hyvässä asemassa neuvottelemaan yrityskohtaisesti juuri heille sopivat palkka- ja muut työsuhde-edut. Tyypillisesti ylempi toimihenkilö käy ensimmäisen ehtoneuvottelunsa jo rekrytoinnissa – millaisilla ehdoilla työsopimus syntyy. Ylemmät toimihenkilöt ovat usein yrityksen toiminnan kannalta niitä vaikeimmin korvattavia erityisosaajia, jopa avainhenkilöitä, joiden työsuhteen ehtoihin yrityksissä kiinnitetään erityistä huomiota. Ehdot toimivat myös kilpailutekijänä.

Täytyy myös muistaa, että Kaupan liiton tietojen mukaan suuressa osassa jäsenyrityksiä sovelletaan samoja työsuhteen ehtoja  - mm. lomarahan, sairausajan palkan ja perhevapaiden palkallisuuden osalta - koko henkilöstöön, myös ylempiin toimihenkilöihin, jos heidän kanssaan ei ole sovittu yksilöllisiä ehtoja.

Tämä kaikki tapahtuu jo nyt ilman sitovaa työehtosopimusta.

Vaikka YTN haluaa asian toisin esittää, työehtosopimus ei takaa palkkakehitystä. EK:n palkkatilastojen perusteella Kaupan alalla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden ansiokehitys on ollut vuosien 2009 – 2014 aikana 15,5 %. Vertailun vuoksi samalla ajanjaksolla kaupan alan työntekijöiden, joilla on oma työehtosopimus, ansiokehitys on ollut 12,4 %. Teollisuuden ylemmillä toimihenkilöillä, joilla niin ikään on oma työehtosopimus, ansiokehitys on ollut 10,4 %.

Kaupan ylemmät toimihenkilöt todennäköisesti vain hidastaisivat oman ansiokehityksensä, jos työnantajat joutuisivat ensisijassa korottamaan palkkoja muiden määrittelemillä yleiskorotuksilla.

Juhana Vartiaisen sanoin Suomessa on ”muse­aa­li­nen” palk­ka­­mal­li, tasapäinen yleiskorotusautomaatti kai­kil­le työehtosopimuksen soveltamispiirissä oleville­. Jos Suomessa olisi korkea in­flaa­tio, nämä ns. indeksikorotukset voisivat olla edes joltakin osin perusteltavissa. Muis­sa poh­jois­mais­sa tasamitalla jaettavat yleis­ko­ro­tuk­set ovat siirtymässä historiaan.

Tavoitteena tulisi meilläkin olla yrityskohtaisen sopimisen lisääminen, jossa yrityksen mahdollisuus päättää palkankorotusten toteuttamisesta parhaaksi katsomallaan tavalla kasvaisi. Yksilölliset palkankorotukset kannustavat ja lisäävät sitä kautta usein tuottavuutta. Yrityskohtaisesti päätettävillä korotuksilla on myös mahdollista oikaista palkkavääristymiä. Näistä syistä kaupan työnantajat haluavat jatkossakin neuvotella ylempien palkoista erikseen, toisinaan yritys- ja enimmäkseen henkilökohtaisesti.

Luomalla uusi työmarkkinoita jäykistävä työehtosopimus tässä taloustilanteessa edistäisikin ennen kaikkea työmarkkinajärjestöjen valtaa. Aika on jo ajanut keskitetyn sopimisen ohi. Kaupan liitto haluaa kaikin keinoin edistää ja tukea paikallista sopimista, joka ottaa huomioon sekä yksittäisen yrityksen että työntekijän edun.

Toivottavaa olisikin, että maan hallitus tekisi nyt pikaisesti ratkaisuja, jotka entisestään lisäisivät suoraan lain tasolla paikallisen sopimisen mahdollisuuksia kaikissa yrityksissä. Muun muassa työaikalakiin perustuva työaikapankki olisi tällainen mahdollisuus erityisesti ylemmille toimihenkilöille. Päämääränä tulisi olla ”Kohti paikallista sopimista 2016”.

Kirjoittaja on Kaupan liiton työmarkkinajohtaja.