Hartola, Hanko, Raasepori ja Vihanti. Kaikki ovat kuntia, jotka ovat päätyneet Suomen kriisikuntalistalle. Kriisikunnan tittelin saa, jos kunnan vuosikate on negatiivinen, verotus keskimääräistä merkittävästi kireämpää ja lainaa selvästi enemmän kuin kunnissa yleensä. Tällainen kunta uhkaa ajautua kuntaliitokseen, jos se ei kykene korjaamaan tilannettaan.

Miten Töysän kunta poikkaa yllä mainituista kunnista? Asukkaita reilu 3000 ja sijainti Etelä-Pohjanmaalla oikeastaan vähän niin kuin ei missään. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on kuitenkin huimat 131 prosenttia ja se on valittu Suomen yrittäjämyönteisimmäksi kunnaksi. Töysän erilaisuutta selittää tietenkin Tuurin kyläkauppa, joka tuo kuntaan miljoonia matkailijoita vuosittain.

Jos moinen toimii Töysässä, niin miksei myös isompien valtateiden varrella ja lähempänä ruuhka-Suomen kasvukeskuksia? Hartola, Hanko ja Raasepori ovat kaikki parin tunnin ajomatkan päässä isoista asutuskeskittymistä ja Hartola yhden Suomen vilkkaimmin liikennöidyn valtatie 4:n varrella. Sellaisista ohi ajavista asiakasmääristä voisi kuvitella innovatiivisen kunnan kykenevän nappaamaan euroja itselleenkin.

Maailmalla ovat yleistyneet ensin Yhdysvalloissa ja sitten Euroopassa niin sanotut outlet-kylät. Hyvien yhteyksien varrella oleville alueille rakennetaan monien eri vähittäiskauppojen ja laatumerkkien outlet-myymälöitä, joissa myydään esimerkiksi muotimaailman suurten nimien edellisen kauden tuotteita huimin alennuksin. Tällaisia tehdasmyymäläpuistoja on esimerkiksi Pohjois-Italiassa, Oxfordshiressä Englannissa ja naapurimaassakin Stockholm Quality Outlet. Osa kylistä sijaitsee ihan reilusti maaseudulla, jossa tonttimaa ja työvoimakin ovat edullisia.

Suomessa ei selkeästi konseptoituja outlet-kyliä vielä ole. Erilaisia tehdasmyymälöitä meiltä löytyy ja niitä voi etsiä vaikkapa Tehdasmyymälät.com-sivustolta, josko joku osuisi oman matkan varrelle. Kukaan ei kuitenkaan vielä keksinyt rakentaa kokonaista tehdasmyymäläkeskusta. Ideaparkit eivät ole outlet-myymälöitä eikä Vantaan Tammistokaan ole tietoisesti suunniteltu oikeaksi outlet-kyläksi. Ostovoiman laskiessa ja talouden kiristyessä erilaisille alennusmyyntikonsepteille olisi varmasti tilausta.

Monissa kriisikunnissa mietitään parhaillaan, miten pärjätä kasvavan velkataakan ja leikkauspaineiden alla. Helpotusta odotetaan niin loma-asukkaista kuin maatalouden uudesta noususta luomu- ja lähiruoan avulla. Hjallis Harkimo nostaa Hankoa turismilla ja voi hyvinkin onnistua tekemään Hangolle ”Keskiset”.

Voisiko kuitenkin joku kunta keksiä, että kasvua ja elinvoimaisuutta löytyy myös vähittäiskaupasta? Luonnonrauha ja maaseutuidylli ovat kauniita asioita, mutta niiden lisäksi jokainen kunta kaipaa elinvoimaista elinkeinoelämää, työpaikkoja, asiakkaita ja euroja. Erikoistumalla kauppaan kunta voisi tuoda kaikkea tätä asukkailleen. Ensimmäinen suomalainen outlet-kylä odottaa vielä keksijäänsä.

Kirjoittaja on Kaupan liiton viestintäpäällikkö.