Pienet lähikaupat muodostavat tällä hetkellä lähes kaksi kolmasosaa Suomen kauppaverkostosta. Ja näin sen pitää olla jatkossakin, jos kansalta kysytään.

Kun Suomen Lähikauppa teetti asiasta toukokuussa TNS Gallupilla kyselyn, yli 90 prosenttia vastaajista kertoi pitävänsä tärkeänä sitä, että kodin lähellä on ruokakauppa. Erityisen tärkeäksi lähikaupan kokevat pääkaupunkiseudun asukkaat, ja pienet kotitaloudet. Yllättäen myös päivittäin hypermarketista asioivat kokivat lähikaupan palvelut arjessaan tärkeiksi.

Sama tulos, mutta vähän toisesta tulokulmasta on saatu, kun on kartoitettu sitä, millainen on hyvä asuinympäristö. Lapsiperheen, aikuistalouden ja eläkeläistalouden tarpeet poikkeavat hieman toisistaan, mutta yksi tekijä yhdistää: päivittäistavarakaupan pitää olla kävelyetäisyydellä.

Muista hyödykkeistä ruoka eroaa siinä, että se on välttämättömyys: jokaisen on syötävä joka päivä. Siksi ei olekaan ihme, että myös kuntapäättäjät näkevät päivittäistavarakauppojen palvelut yhdeksi tärkeimmistä kunnan alueella olevista palveluista. Huoltakin asiaan liittyy: mitä pienempi kunta, sitä enemmän kuntapäättäjät ovat huolissaan kauppapalvelujen säilyvyydestä tulevaisuudessa.

Miltä sitten näyttää lähikauppojen tulevaisuus?

Kilpailu- ja kuluttajaviraston alkuvuodesta julkistaman selvityksen mukaan selvästi tärkein päivittäistavarakaupan valintaa selittävä tekijä on myymälän sijainti, joten läheisyys on varmasti selkeä etu. Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja pienten talouksien lisääntyminen ovat demografisia tekijöitä, jotka kasvattavat lähipalveluiden tarvetta entisestään.

Parhaiten lähikaupat menestyvät kaupungeissa, vilkkaissa kadunkulmissa palvelemassa niin naapuritalojen asukkaita kuin ohikulkijoitakin. Lähikauppa on harvalle kuitenkin se ainoa kauppa, sillä ostomissiot vaihtelevat impulssiostamisesta isompiin ruokaostoksiin.

Lähikauppa palvelee asiakkaiden tarpeita parhaiten silloin, kun ostotilanteeseen kaivattu lisäarvo on juuri läheisyyden tuoma nopeus. Aamupala, lounaseväs, iltapäivän herkkuhetki, unohtunut kerma, nopea iltaruoka... Lista on pitkä, sillä lähes kaikilla asiakkaalla on jokin ostotarve, joka halutaan hoitaa nopeasti lähellä.

Pienille kotitalouksille lähikauppa on luonteva ostopaikka: pientä ostoskoria ei haluta lähteä ostamaan suurista kaupan yksiköistä, sillä isojen perhekokojen sijasta enemmän lisäarvoa syntyy pienistä pakkauksista, joissa ruokaa voi ostaa vain kertatarpeeseen.

Mutta löytyy niitäkin asiakasryhmiä, joille lähikauppa on se ainoa saavutettava kauppa: yksin asuvat vanhukset ovat tästä esimerkki. Suomen ikärakenteen haasteet kävivät ilmi lähikauppojen merkitystä kartoittavasta kyselystämme: 94 prosenttia kyselyyn vastanneista piti tärkeänä sitä, että lähikauppa "edesauttaa ikääntyvien ihmisten mahdollisuuksia jatkaa asumista omassa kodissaan".

Verkkokaupan kasvu on tähän mennessä ollut lähikaupoille pääasiassa hyvä asia, koska niistä on tullut tärkeitä pakettien noutopisteitä.  Asukkaiden arjen helpottamien vahvistaakin niiden roolia tärkeänä lähipalvelujen tarjoajana.

Lähikaupat ovat ottaneet hoitaakseen yhä enemmän myös muita palveluja, ja ne turvaavat usein myös esimerkiksi postipalvelujen säilymistä alueella.

Jotta palvelujen saatavuus pysyisi hyvänä jatkossakin, on lähikauppojen toimintaedellytykset hyvä ottaa päätöksenteossa huomioon. On hyvä selvittää etukäteen, millaiset vaikutukset esimerkiksi aukiolojen vapauttamisella olisi lähikauppaverkkoon etenkin haja-asutusalueilla, ja mikä olisi järkevä aikataulu uudistuksen toteuttamiselle.

Mietojen alkoholijuomien ja reseptivapaiden lääkkeiden vapauttaminen ruokakauppaan ovat molemmat asioita, jotka lisäisivät lähikauppojen vetovoimaisuutta ja myös näiden palveluiden saavutettavuutta. Siksi näistäkin pitkään esille olleista asioista pitäisi edelleen jatkaa avointa keskustelua.

Lähikauppojen tulevaisuuden turvaamisessa tärkeintä on kuitenkin kehittää palveluja yhä vetovoimaisimmiksi. Se tarkoittaa yhä syvempää ymmärrystä toisaalta asiakkaiden tarpeista, toisaalta lähikaupan roolista muiden palveluiden rinnalla.

 Kirjoittaja on Suomen Lähikaupan toimitusjohtaja ja Kaupan liiton hallituksen jäsen.