Useat eurooppalaiset toimialaliitot, Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry ja Muotikaupan Liitto ry mukaan lukien, ovat jo pitkään yhdessä Eurooppalaisten järjestöjensä kanssa vastustaneet europarlamentin kaavailemaa alkuperämaan merkintäpakkoa vaatteisiin. Syynä tähän on se, että pakko aiheuttaisi uusia kustannuksia, jotka siirtyvät lopulta kuluttajien maksettavaksi. Lisäksi kyseessä on puhtaasti joidenkin Euroopan maiden kilpailukyvyttömän tuotannon protektiivinen toimi, - siis EU:n vastalause maailmanlaajuiselle vapaalle kaupankäynnille - vaikka osa euroedustajista tulkitsee ehdotuksen kuluttajasuojan parantamisena.
 

Ehdotuksen suurimmat ongelmat ovat käytännön sopimattomuus moderneihin globaaleihin tuotantoketjuihin, merkinnän tarjoaman tiedon epäluotettavuus ja merkinnän lisäämä byrokratia. Merkintäpakko ei myöskään auta taistelussa piratismia vastaan.
 
Moderneissa tuotantoketjuissa voi työ ja materiaalihankinta jakautua useisiin eri maihin. Tästä syystä alkuperämaamerkintä ei pysty antamaan riittävää tietoa tuotteen alkuperästä.

Jos esimerkiksi kengän pohja on tuotettu Koreassa ja päällinen Vietnamissa, mutta nämä komponentit on liitetty toisiinsa Espanjassa, olisi ehdotetun mukainen alkuperämaa Espanja. Tai jos eurooppalaisen yrityksen suunnittelema, eurooppalaisesta kankaasta tehty paita, jonka brändi, laadunvalvonta ja markkinointi tehdään Euroopassa, saa EU:n yleisten alkuperäsääntöjen mukaan kiinalaisen alkuperän, jos se on leikattu ja ommeltu Kiinassa. Kuluttajalle siis annettaisiin käsitys siitä, että tuote on espanjalainen tai kiinalainen, vaikka suurin lisäarvo ja merkittävimmät hyvinvointivaikutukset ovatkin syntyneet yhdessä tai useammassa muussa maassa.
 
Nykyisin alkuperämaa voidaan merkitä tuotteeseen, jos tuotteen tuottaja tai myyjä katsoo tämän markkinoinnillisesti tarpeelliseksi. Uuden ehdotuksen mukainen pakko kuitenkaan ei lisäisi kuluttajalle oleellista tietoa, vain muuttaisi tiedon muotoa.
 
Tekstiili- ja vaateteollisuus ei missään tapauksessa vastusta vapaaehtoista alkuperämaamerkintää, vaan ne päinvastoin yllyttävät tavarantoimittajia kertomaan entistä enemmän tuotteen alkuperästä, käytetyistä materiaaleista ja tuotantoprosesseista, sillä vähittäisporras voi hyödyntää tätä tietoa omassa markkinoinnissaan ja myynnissään.

Kirjoittaja on Muotikaupan Liitto ry:n toimitusjohtaja.