Suomen taloudellinen tilanne on heikko ja heikkenee päivä päivältä. Suomen talous ei ole käytännössä kasvanut vuoden 2008 jälkeen. Jos vähittäiskaupan liikevaihto olisi jatkanut vuoden 2008 jälkeen, siis seitsemän vuotta sitten, neljän prosentin kasvu-uralla, jolla se oli koko 2000-luvun, koko alan liikevaihto olisi lähes neljänneksen suurempi kuin nyt on.

Teollisuutemmekin on neljänneksen pienempi kuin seitsemän vuotta sitten. Tämän lisäksi Suomi on tehnyt yhden ennätyksen: yksikään länsimaa ei ole velkaantunut yhtä nopeasti kuin Suomi viimeksi kuluneen viiden vuoden aikana.

Taloustilanteesta on vaikea löytää positiivisia asioita. Siksi on hyvä, että pääministeri Juha Sipilän hallitus on ryhtynyt rivakasti toimeen. Varsinkin hallitusohjelma ja hallituksen ensimmäiset linjaukset ovat olleet pitkästä aikaa positiivisia työnantajien ja yrittäjien näkökulmasta. Tosin nyt näyttää siltä, että hallitus ottaa vähän taka-askeleita ja myöntyy hitaampaan aikatauluun, mutta kokonaiskuva on edelleen positiivinen.

Kaupan liitto tukee ja kannustaa hallitusta sen ponnistuksissa. Nyt on aika saada muutos Suomeen, ja hallitus on monella tavalla oikealla tiellä. Esimerkiksi julkisten menojen leikkaus on välttämätöntä. Kunnat ja valtio eivät voi olla niin kalliita kuin ne nyt ovat. Keskustelussa unohtuu se, että Suomella on varaa niin suureen julkiseen sektoriin kuin yksityinen sektori jaksaa kantaa eli verovaroilla rahoittaa. Velalle julkista sektoria ei voi rakentaa, kuten nyt osittain tehdään.

Hallituksen kunnianhimoinen tavoite on saada 100 000 uutta työpaikkaa Suomeen vaalikauden aikana. Ne työpaikat eivät voi syntyä kuin joiltakin osin vientiteollisuuteen. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy teollisuuden palveluihin ja kuluttajapalveluihin. Siksi hallituksen on pidettävä huolta siitä, että kotimainen kustannustaso ei nouse ja palvelutkin ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä kustannusten ja laadun näkökulmasta. Palvelualan yritykset tarvitsevat toimintaympäristön, joka mahdollistaa kasvun ja on vakaa ja luotettava.

Kaupan liiton julkaiseman tutkimuksen mukaan venäläiset - ja varsinkin vauraammat venäläiset - ostavat yhä enemmän verkkokaupoista. Vaikka maailmanpoliittinen tilanne rauhoittuisi ja ruplan arvo toipuisi, emme enää voi välttämättä odottaa, että venäläisten ostosmatkailijoiden määrä Suomessa nousisi entisiin huippulukuihin.

Siksi on erittäin tärkeää, että suomalaisten palvelualan yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa. Kotimaisen kysynnän, suomalaisten ostovoiman, on oltava riittävän vahvoja niin, että tänne syntyy lisää kansainvälisen tason palveluyrityksiä. Karkeasti sanottuna: jos panostamme vain vientiin ja julkiseen sektoriin, emme pysty kilpailemaan matkailijoista muiden maiden kanssa.

Hallitus voisi ottaa vielä yhdeksi kärkihankkeeksi kotimaisen palvelualan ja auttaa sitä kansainvälisessä kilpailussa, joka tuntuu suomalaisessa kaupassa monella eri rintamalla. On syytä tunnistaa, että kansainvälinen kilpailu ulottuu kaikkialle, koska digitaalinen teknologia tuo globaalin kilpailun Suomessakin joka ovelle.

Tuntuu, että ainoa alue, johon kansainvälinen kilpailu ei tunnu kunnolla ulottuvan, ovat työmarkkinat. Nyt on neuvoteltu kohta viisi kuukautta niin kutsutusta yhteiskuntasopimuksesta, mutta vieläkään ei ole saatu mitään näkyvää aikaan. Kaupan liitto kannattaa yrityskohtaista sopimista ja liittokohtaisia neuvotteluja. Työmarkkinoiden on pakko kehittyä joustavampaan suuntaan. Se on paras tae sille, että työpaikat myös säilyvät Suomessa.

Nyt on menossa kuitenkin työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiskuntasopimuksen jatkokeskustelut. Toivottavasti niissä päästään eteenpäin niin, että tavoite alakohtaisesta sopimisesta toteutuu ja Suomen kustannuskilpailukyky palautuu. Työmarkkinajärjestelmänkin on aika osoittaa, että se kykenee ratkaisuihin silloinkin, kun on vaikeat ajat ja joistakin eduista pitää tinkiä.

Yhteisenä tavoitteena täytyy olla Suomen saaminen taas kasvun tielle.

Kirjoittaja on Kaupan liiton hallituksen puheenjohtaja ja Onvest oy:n hallituksen puheenjohtaja. Kirjoitus on Toivanen-Koiviston avauspuheenvuoro Kauppa 2016 -suurtapahtumassa.