Hallitus päätti hiljattain esittää 3 miljoonan euron määrärahaa romutuspalkkiokokeiluun. Sillä pyritään hillitsemään autokannan vanhenemiskierrettä ja vähentämään liikenteen päästöjä. Myös liikenneturvallisuuden parantaminen on tavoitelistalla. Romutuspalkkio on valtiolle riskitön tapa kerätä lisäverotuloja auto- ja arvonlisäverojen kautta. Samalla se tukee kasvua ja työllisyyttä.

Moni suomalainen tietää, että autokantamme on yksi EU:n vanhimmista. Myös se ymmärretään, että autokannan ikä vaikuttaa suoraan liikenneturvallisuuteen ja liikenteen päästöihin. Kataisen/Stubbin hallitus linjasikin ohjelmassaan, että vaalikauden aikana tehdään päätöksiä, joilla joudutetaan autokannan uudistumistahtia.

Hyvästä tavoitteesta huolimatta vaalikausi ei alkanut kovinkaan linjakkaasti: hallitus päätti ensitöikseen korottaa autoveroa vuonna 2011. Korotus tuli voimaan keväällä 2012, jonka jälkeen autokauppa sukelsi. Kun talouskasvukin on antanut odottaa itseään, ei autokantamme ole lähtenyt nuorenemaan – päinvastoin, sen keski-ikä on noussut viime vuodet kiivaamme kuin koskaan aiemmin. Nyt tehty esitys romutuspalkkiokokeiluksi on kuitenkin askel oikein suuntaan, ja tältä osin hallitus siis toteuttaa ohjelmaansa.

Autoala on pitänyt esillä faktaa, että Suomessa tarvitsisi myydä vuodessa yli 150 000 uutta henkilöautoa, mikäli haluttaisiin pysäyttää autokannan vanhenemiskierre. Tuohon myyntimäärään pääseminen ei ole mahdollista ilman tuntuvaa talouskasvua tai autoilun verotuksen kokonaisremonttia. Viimeksi mainittu tarkoittaisi käytännössä autoveron alentamista ja vuosittaisen ajoneuvoveron perusveron lievää korottamista.

On itsestään selvää, että autokanta uudistuu kaikkein tehokkaimmin, jos sen kiertonopeutta lisätään: enemmän uudempia, turvallisempia ja vähäpäästöisempiä autoja yhdestä päästä sisään, ja nopeammin vanhoja ja suuripäästöisempiä autoja toisesta kierrätykseen. Näin autokannan koko ei kuitenkaan kasvaisi.

Nykyisin asia on juuri päinvastoin. Korkea autovero kannustaa kuluttajaa pitämään ja korjaamaan vanhaa autoa mahdollisimman pitkään, ja autokanta kasvaa joka vuosi.  Alennusta saa myös vuosittaisessa ajoneuvoveron perusverossa, jos ajaa niin vanhalla autolla, että sen hiilidioksidipäästöt eivät ole tiedossa.  Ja koska säästäväisyys on kansallishyveemme, ovat valtion verokannusteet toimineet: autot päätyvät meillä kierrätykseen keskimäärin 20,3-vuotiaina. EU-keskiarvo on noin 15 vuotta.

Mikäli lainsäätäjä haluaa uudistaa autokantaa ja lisätä autojen elinkaaren kiertonopeutta, on keinovalikoimassa kaksi työkalua ylitse muiden. Ensimmäinen on jo mainittu autoiluverotuksen painopisteen siirto. Toinen on romutuspalkkiokampanja. Parhaat tehot saavutetaan tietysti, jos nämä kaksi toteutetaan yhtä aikaa.

Romutuspalkkiokampanja on järjestetty niin pienissä kuin suurissakin EU-maissa, myös maissa, joissa ei ole merkittävää omaa autoteollisuutta, kuten Irlannissa ja Portugalissa. Sen on todettu uudistavan tilapäisesti, mutta tehokkaasti autokantaa. Väärin toteutettuna sillä on myös lieveilmiönsä: autokaupat, jotka solmittaisiin muutoinkin, aikaistuvat. Syntyy niin kutsuttu markkinahäiriö. Toinen lieveilmiö voi olla romuautoilla keinottelu. Ensin mainittua voidaan suitsia sillä, että romutuspalkkio pidetään maltillisen kokoisena, kuten Suomessa on tarkoitus tehdä. Romuautoilla keinottelu voidaan parhaiten estää rajaamalla kampanjaedun saaminen vain yksityishenkilöihin.

Mikä sitten on romuauto? Lakiesityksen mukaan romutuspalkkio voidaan maksaa kaikista yli 10 vuotta vanhoista autoista. Käytännössä romutuspalkkio tulee kannattavaksi vain, jos auton arvo on reilusti alle palkkiona maksettavan 1 500 euroa – ja harvan nuoremman kuin 15-vuotiaan auton on. Omistaja itse päättää jatkossakin, milloin hänen autonsa on ”kypsä” romuksi kierrätykseen. Me museo- ja harrasteautoilijatkin voimme siis valmistautua joulun viettoon rauhallisin mielin: romutuspalkkio on uuden auton kaupassa myönnetty lisäalennus, jonka voi käyttää tai olla käyttämättä.

Kirjoittaja on valmistajien valtuuttamien autojen maahantuontiyrityksiä ja kansainvälistä autoteollisuutta Suomessa edustavan Autotuojat ry:n toimitusjohtaja.