Matti Purasjoki jätti viime helmikuussa oman raporttinsa kaupan kaavoituksesta ja kilpailusta. Kilpailuviraston entinen ylijohtaja kertoi keväällä myös yrittäneensä ratkaista 30 vuotta suomalaisen ruuan kalleuden mysteeriä, onnistumatta. Purasjoen mielestä ruuan hinta on monen tekijän summa, josta on vaikea saada otetta. Hintaan vaikuttavat niin maantieteellinen asema, korkeat energiakulut, tuottajahinnat, kuluttajajoukon pienuus ja korkea palkkataso.

Listaan voisi lisätä Suomessa myös eurooppalaisittain korkean arvonlisäveron, 17 prosenttia. Tilanne on ainakin tältä osin korjaantumassa, kun verokanta laskee 12:een lokakuun alussa. Eurooppa jakautuu ruoan hinnan suhteen lisäksi selvästi kalliimpaan Länsi-Eurooppaan ja edullisempaan Itä-Eurooppaan. Ei ihme, sillä ruoan hinta seurailee maiden yleistä hintatasoa.

Ministeri Sirkka-Liisa Anttila kommentoi viime keväänä Radio Voimassa, että ministeriössä on työryhmä työskennellyt ruoan hintakysymysten parissa ja että hän tietää, mikä on eri toimijoiden osuus ruoan hinnasta. Ministeri ei halunnut kuitenkaan kertoa tietojaan julkisuuteen, mikä herätti kummastusta julkisuudessa ja eduskunnassa. Ministerin mukaan kuitenkaan mitään varsinaista tutkimusta asiasta ei ole tehty, vaikka hänen haastattelustaan näin saattoi päätellä. Sen sijaan työryhmä on ollut enemmän keskustelupiiri kotimaisen lihantuotannon turvaamiseksi.

Nyt oikeaa tutkimusta on kuitenkin tulossa. Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan, että työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa käynnistämässä selvitystä elintarvikeketjun ostajavoimasta ja kustannusten muodostumisesta. Tutkimuksen tekee Etla, ja selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Purasjoen mysteeri on siis ehkä vihdoin selviämässä.