Työmarkkinakeskusjärjestöjen viime keväänä neuvottelemassa kilpailukykysopimuksessa ”Kikyssä” sovittiin työajan pidentämisestä 24 tunnilla. Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM sopivat, että kaupan alalla työaikaa pidennetään vähentämällä vuosittaisia vapaapäiviä. Muutos toteutetaan kaupan työehtosopimuksessa uudella vuosivapaajärjestelmällä, joka korvaa vanhan arkipyhäsysteemin.

Mutta miten työaikaa pidennetään niiden työntekijöiden kanssa, joihin ei sovelleta työehtosopimusta? Kaupan alalla tällainen ryhmä on ylemmät toimihenkilöt.

Ylemmät toimihenkilöt ovat asiantuntijoita, esimiehiä, päälliköitä ja johtajia. Työtehtäville on tyypillistä itsenäisyys, vastuu ja korkea koulutustaso. Kaupan ala työllistää noin 300 000 henkilöä, joista vajaa 10 % on ylempiä toimihenkilöitä.

Ylemmät toimihenkilöt eivät asemansa puolesta ole Kaupan ja PAMin välisen työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Tästä syystä kaupan tessin mukainen työajan pidennys ei koske heitä automaattisesti. Ainoa poikkeus on tilanne, jossa ylemmän toimihenkilön kanssa on sovittu jo alun perin työsopimuksessa, että hänen työsuhteeseensa sovelletaan Kaupan työehtosopimusta. Näissä tapauksissa työajan pidennys koskee myös kyseistä ylempää toimihenkilöä.

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry on julkisuudessa syyttänyt  kaupan alan yrityksiä, että ne pitävät kilpailukykysopimusta pilkkanaan. YTN:n mukaan kaupan alan yrityksissä on ilmennyt halua soveltaa kilpailukykysopimusta myös ylempiin toimihenkilöihin, vaikka henkilöstöryhmällä ei ole omaa työehtosopimusta.

Mutta eihän tämä tarkoita kikyn pilkkaamista, päinvastoin. Kaupassa tavoitellaan kilpailukyvyn parantamista jokaisen työntekijän kanssa – tessistä riippumatta.

YTN korostaa, että ilman työehtosopimusta kiky-sopimuksessa sovittua työajan pidentämistä ei ole mahdollista toteuttaa kaupan alalla. Siinä YTN on osin oikeassa. Kun ei ole tessiä, pääsääntö on, että työnantajan on erikseen sovittava työajan pidentämisestä ylemmän toimihenkilön kanssa. Mutta ei tessin puute estä keskustelemasta ja sopimasta kikyn tavoitteen toteuttamisesta. Kaikkien työntekijöiden - myös johdon - toivotaan osallistuvan kilpailukyvyn kohentamiseen.

YTN on julkisuudessa ilmoittanut pitävänsä tätä perustelua absurdina, koska YTN:n mukaan ylemmät toimihenkilöt tekevät jo nyt noin 200 tuntia vuodessa korvauksettomia ylitöitä. Koska YTN tavoittelee voimakkaasti kaupan ylemmille toimihenkilöille omaa työehtosopimusta, YTN esittää tähänkin vaivaan parannuskeinoksi omaa työehtosopimusta. Tässä kohdassa menevät puurot ja vellit sekaisin.

Ylitöitä ja niiden korvaamista koskevat kysymykset ratkaistaan jo tällä hetkellä työaikalaissa. Työaikalaki määrää, kehen sitä sovelletaan, eikä tästä voida  sopia toisin työehtosopimuksella. Vaikka kaupan ylemmillä toimihenkilöillä olisi oma tes, ei se muuttaisi sitä, ketkä ovat työaikalain piirissä.

Valtaosa Kaupan liiton jäsenyrityksistä maksaa lakia parempia etuja, esimerkiksi lomarahaa ja äitiys- ja isyysvapaan palkkaa, koko henkilöstölle riippumatta, kuka on kaupan työehtosopimuksen alainen, eli myös ylemmille toimihenkilöille. Erityisesti näissä kaupoissa luulisi löytyvän ylemmiltä toimihenkilöiltä vastaavasti ymmärrystä yhteisten kiky-sovellutusten toteuttamiseen.

Nyt on erinomainen hetki sopia ja räätälöidä kaupan ylempien toimihenkilöiden kanssa juuri sen ”oman talon” kilpailukykyä parantavia ratkaisuja eli kikyn tavoitesanojen muuttamista lihaksi. Ei se ole pilkkaamista, vaan aitoa paikallista sopimista työnantajan ja työntekijän kesken.

Kirjoittaja on Kaupan liiton työmarkkinajohtaja.