Teknisessä kaupassa myynnin kasvu jatkui ensimmäisellä neljänneksellä odotetun nopeana: kasvua edellisestä vuodesta kertyi 26 prosenttia. Osaltaan korkeaa kasvuprosenttia selittävät alkuvuoden 2010 heikot myyntiluvut. Tulevina kuukausina kehitysluvut tulevat olemaan pienempiä, mutta uskon, että kaksinumeroisista luvuista on tällöinkin kysymys. Tulevaisuuden suhteenkin jäsenyritykset ovat luottavaisia. Seuraavan neljänneksen aikana myynnin kasvuun uskoi 81 prosenttia huhtikuun suhdannekyselyn vastaajista, kun osuus maaliskuussa oli 75 prosenttia.

Teknisen kaupan merkitys teollisuuden ja rakentamisen kilpailukyvyn kehittämisessä on keskeinen. Tekninen kauppa ylläpitää teollisuudelle välttämättömien tuotteiden saatavuutta ja varmistaa niiden laatua. Yritykset tuovat maahan tuotteiden lisäksi myös kansainvälistä osaamista päämiestensä tukemana. Osaamisellaan yritykset kykenevät parantamaan asiakkaidensa tehokkuutta ja tuotteita, mikä edesauttaa teollisuuden kilpailukyvyn kehittymistä. Ratkaisuiden ja palveluiden merkitys teknisen kaupan yritysten toiminnasta on jatkuvassa kasvussa. Tekninen kauppa myös vie suomalaisen teollisuuden tuotteita ulkomaille.  

Huhtikuun eduskuntavaalien voittajat pyrkivät luomaan maahan enemmistöhallituksen. Hallitusohjelman rakentaminen on tällä kertaa poikkeuksellisen haastavaa. Perussuomalaisten suuresta äänivyörystä on tulkittu erilaisia protestikannanottoja vallitsevia rakenteita kohtaan.

Itse näen perussuomalaisten menestymisen taustalla myös kannanoton siitä, että suomalaisten pitäisi olla nykyistä itsekkäämpiä eikä meidän tulisi aina hinnalla millä hyvänsä miellyttää muuta maailmaa. Uskonkin, että terve itsekkyys kotimaisen toimintaympäristön kilpailukyvyn kehittämiseksi on enemmän kuin paikallaan.

Itsekkyyden ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa eristäytymistä muista vaan pikemminkin yhteen hiileen puhaltamista ja olosuhteiden luomista myönteisiksi uusille investoinneille ja talouden kasvulle. Keskeistä olisi, että tulevat ratkaisut liittyen verotukseen (muun muassa energiaverotus), sisämarkkinoiden harmonisointiin (esimerkiksi viranomaismenettelyt), työvoiman saatavuuteen ja koulutukseen, työvoimakustannuksiin sekä infrastruktuuriin (muun muassa väylät ja logistiikka) tukisivat niin kaupan kuin teollisuudenkin mahdollisuuksia toimia kilpailukykyisesti Suomessa.

Jokavuotinen toivotaan toivotaan -kilpailu jääkiekon maailmanmestaruudesta on jälleen alkanut. Suomen suhdannehuippu osui selvästi 1990-luvulle, jolloin myös ainoa päävoitto tarttui haaviin. Ensimmäisten pelien jälkeen näyttää siltä, että Saksan hyvä menestyminen talousareenoilla on tarttunut myös heidän kiekkojoukkueeseen. Suomella näyttäisi olevan sopiva sekoitus kokemusta ja nuoruutta. Innovatiivista pelirohkeutta á la Mikael Granlund saisi joukkueessa olla kuitenkin lisää. Tällaisella itseluottamuksella ja ennakkoluulottomuudella myös moni suomalainen yritys pääsisi pitkälle.

Toivon ja ennustan, että kiekkoleijonien huikea menestys Bratislavassa siivittää Suomen talouteen uusia sankariyrityksiä, jotka pärjäisivät kansainvälisillä areenoilla. Olisiko tänä keväänä Suomen aika siirtyä kultakantaan?

Kirjoittaja on Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen toimitusjohtaja. Artikkeli on julkaistu yhdistyksen Muutosmoottori-lehden pääkirjoituksena.