Tähän vuoteen lähdettäessä odotukset teknisen kaupan liikevaihdon kehityksestä olivat 5-7 % luokkaa. Loppuvuodesta yritysjohdon odotukset ovat heikentyneet kuukausi kuukaudelta. Tällä tietoa päädymme koko vuoden luvuissa edellisvuoden tasolle.

Suomen teollisuuden kilpailukyky on heikentynyt viimeiset kymmenen vuotta. Teollisuudessa on 60 000 työpaikka vähemmän kuin ennen vuoden 2008–2009 talouskriisiä. Teollisuuden yksikkötyökustannukset ovat karanneet käsistä. Kyyti on ollut kylmää, ja kyse ei ole vain suhdannekuopasta, vaan olemme selkeästi keskellä merkittävää rakennemuutosta. Jos emme löydä keinoja vientiteollisuuden kilpailukyvyn palauttamiseksi, on seurauksena hyvinvointiyhteiskuntamme hidas, mutta varma näivettyminen.

Toimintaympäristön voimakkaasta muuttumisesta kertoo Pohjoismaisen lentoyhtiön SAS:n ajautuminen konkurssin partaalle. Yrityksen kustannuskilpailukykyä oli pakko parantaa työtekijöiden palkkoja sopeuttamalla. Tämän tyyppinen toimintaympäristön muutos on käynnissä myös suomalaisessa vientiteollisuudessa yritysten joutuessa ottamaan vastaan ulkopäin annettuja kustannusten nousuja. Kilpailukykyongelmaamme ei voi enää lakaista maton alle, vaan siihen tulee puuttua kaikilla mahdollisilla keinoilla.

Raskaan raamisopimuksen kustannusvaikutukset ovat jo ajaneet monet yritykset YT-neuvotteluihin. Toimialakohtaiset työehtosopimusneuvottelut ovat elinkeinoelämän kannalta järkevä tapa edetä. Myös toimialojen sisällä on eri tilanteissa olevia yrityksiä ja esimerkiksi palkantarkistukset, niin korotukset kuin alennuksetkin, tulisi jatkossa tehdä entistä enemmän yrityskohtaisesti.

Yhdistyksen syyskokouksessa Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen varoitti liiallisesta epäterveiden maiden ja pankkien tukemisesta. Oppia voisi ottaa Suomen 90-luvun laman selättämisestä, jossa pölyn laskeuduttua virkosi toivo paremmasta tulevaisuudesta. Euroopalla on vaarana ajautua Japanin tielle, joka tarkoittaisi useampaa menetetyn kasvun vuosikymmentä. Pankkien tiukentuvaan lainanantoon Puttonen ei tuonut paljon lohtua, vaan professorin neuvo yrityksille oli, että näiden tulisi löytää uusia rahoituksen lähteitä.

Vaikka elämmekin tällä hetkellä kriittistä aikaa, on suomalaisella teollisuudella myös mahdollisuuksia. Suomessa on paljon koneenrakennus- ja tietoteknistä osaamista, joita yhdistämällä voidaan luoda ainutkertaista tuottavuuden kasvua innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kautta. Yhä useamman yrityksen tulisi asettaa kunnianhimoisia kansainvälistymistavoitteita ja muodostaa toisiaan osaamisellaan täydentävin yritysten verkostoja toteuttamaan tätä päämäärää. Teknisen kaupan yritykset ovat tähän valmiita, halukkaita ja kykeneviä. Hallituksen suunnitteleman T&K-toiminnan lisävähennysoikeuden hyväksyminen ilman yrityskokorajoitteita olisi omalta osaltaan positiivinen signaali innostamaan etenkin pk-yrityksiä systemaattiseen oman kilpailukykynsä kehittämiseen.

Kirjoittaja on Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen toimitusjohtaja. Kirjoitus on julkaistu yhdistyksen Muutosmoottori-lehdessä nro 4 / 2012.