Aalto yliopisto on kehittänyt yhdessä Päivittäistavarakauppa ry:n ja Kaupan Liiton kanssa Tekes-hankkeena toteutetun Katu-wiki-sivuston, joka tarjoaa mahdollisuuden yhteisölliseen vuorovaikutukseen tutkijoiden, yritysten, opiskelijoiden, julkisen vallan, media ja muiden kaupan alan tutkimuksesta kiinnostuneiden välillä sosiaalisen median keinoin. Hankkeen tavoitteena on tukea ja edistää suomalaisen kaupan alan tutkimuksen näkyvyyttä, laatua ja yhteiskunnallista merkittävyyttä.

Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) tehtävänä on jäsenyritystensä ja toimialan edunvalvonta. Edunvalvonta voi perustua vain tutkimustietoon pohjaavaan hyvään argumentaatioon. Kauppa on toimiala, josta jokaisella on oma mielipiteensä. Siksi kauppaa koskevassa päätöksenteossa hokemat liian usein korvaavat tiedon. Kansantaloudelliseen painoarvoonsa nähden kauppa ansaitsee parempaa päätöksentekoa ja vähemmän sääntelyä.

Nykyisen hallituksen aikana kaupan toimintaedellytyksiin on puututtu monin tavoin. Aukioloaikoja on vuosien väännön jälkeen vapautettu. Elintarvikkeiden arvonlisäveroa on laskettu viidellä prosenttiyksiköllä ja taas nostettu yhdellä prosenttiyksiköllä. Rakentamismääräyksiä ei ole helpotettu, vaikka keskikokoisilta myymälöiltä vaadittava kaavabyrokratia hidastaa kaupan palveluiden kehittymistä sekä kaupan alan kilpailun ja tuottavuuden kasvua. Myöskään apteekkilupajärjestelmää ei ole uudistettu, vaikka laajapohjainen STM:ssä kokoontunut työryhmä totesikin yksimielisesti uudelle hallitukselle jo sen ensimmäisenä toimintavuonna, ettei järjestelmä ole tehokkaan lääkejakelun kannalta paras mahdollinen. Nyt hallitus esittää jopa lääkkeiden verkkokaupan keskittämistä apteekeille!

Hallitus ammentaa sääntelijöiden ”toiveiden tynnyristä” kautensa lopussa. Videoiden ja pelien myyjille hallitus haluaisi vielä asettaa 100 euron veroluonteisen valvontamaksun. Elintarvikemyymälöiden valvontaa varten hallitus pilotoi ensi vuonna hymiötarroja, joista kansalainen voisi päätellä myymälänsä hygieniatason. Tupakkatuotteiden esilläpito myymälöissä on kielletty 1.1.2012 alkaen. Muovipussiverolta on sentään toistaiseksi vältytty, kun keskustelu on siirtynyt ”ylipakkaamisesta” ruuan hävikin torjuntaan. Kuten näistä esimerkeistä käy ilmi, kauppa on herkkä populismille. Populismiin tepsii vain asiatieto, silloin kun sitä on saatavissa.

Yksityisen kulutuksen BKT-osuus Suomessa on noin puolet, kun Yhdysvalloissa se on yli kaksi kolmasosaa. Julkisen sektorin ja viennin merkitys Suomessa on suuri, joten vastaavasti yksityisen kulutuksen merkitys on jäänyt vertailumaita vähäisemmäksi. Vuoden 2008 lopulla alkaneen finanssikriisin paisuminen lamaksi vältettiin osin sen takia, ettei suomalainen kuluttaja menettänyt uskoaan omaan talouteensa. Elvytys näyttää Suomessa purreen hyvin ja velkaantunut valtio hakee oikeaa hetkeä veronkorotuksille. Suomessa yleistä arvonlisäverokantaa korotettiin jo heinäkuussa yhdellä prosenttiyksiköllä 23 prosenttiin, mikä tuo valtiolle noin 500 miljoonan euron lisätulot vuodessa. Vaivoin terveyspoliittiseen naamioon puettujen uusien makeis- ja jäätelöveron sekä virvoitusjuomaveron korotuksen arvioidaan tuovan valtiolle noin 120 miljoonaa euroa vuodessa.

Ensi kevään hallitusohjelmaneuvotteluissa vaalivoittajat sopivat verotuksen tulevista linjauksista. Toivottavasti hallitus ei rankaise kulutusta, kuluttajaa ja kauppaa vanhasta tottumuksesta luottaen vientiteollisuuden voimaan vetää kansantalous uuteen nousuun. Tutkimuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on varmistaa, että päätöksenteon taustalla on riittävästi tietoa.

Kirjoittaja toimii johtajana PTY:ssä.