Tuntuu, ettei kulu päivääkään ilman, että innovaatiot tulevat tavalla tai toisella puheeksi. Uutta luovia ideoita peräänkuulutetaan lehtien palstoilla, yritysjohdon seminaareissa ja strategiakonsulttien esitysmateriaaleissa.

Paljon puhetta, mutta huomattavasti vähemmän tekoja.

Tämän päivän johtamisen suurin haaste on jatkuva strategisen uudistumisen vaatimus. Länsimaissa emme enää voi useinkaan kilpailla tuotantokustannuksilla vaan meidän tulee keksiä jotain uutta tai erilaista. Toiminnalliset ja taloudelliset innovaatiot ratkaisevat menestyksemme.

Palvelualan innovaatioiden edistämistä pohtiessani olen miettinyt, onko innovaatiokeskustelu jäänyt liikaa pienten piirien keskinäiseksi kommunikoinniksi?  Ovatko teoria ja käytäntö erkaantuneet toisistaan? Oivaltavatko asiakaspinnassa työskentelevät ammattilaiset arvonsa uusien ideoiden generaattoreina? Tietävätkö asiakkaat, että juuri heillä on hallussaan valttikortti arkisten palveluiden parantamiseen?

Jo pelkästään sana innovaatio kuulostaa maallikon korvaan pelottavalta. Se viittaa johonkin suureen, tekniseen ja vaikeasti hahmotettavaan. Termi avautuu paremmin, jos puhumme innovaatioiden sijaan arjen helpottamisesta. Arkisen ja käytännönläheisen luonteensa takia palvelualan innovaatiot jäävät usein syrjään julkisessa keskustelussa, jota teknologiset innovaatiot hallitsevat. Näiden ensi alkuun pieniltä tuntuvien edistysaskeleiden merkitys ihmisten elämään voi kuitenkin olla arvaamattoman suuri.

OECD:n selvitysten mukaan palveluyritysten innovatiivisuuden esteet liittyvät rahallisiin tekijöihin: rahoituksen puutteeseen, innovaatiokustannuksiin ja taloudellisiin riskeihin. Listalta puuttuu kuitenkin yksi tärkeä tekijä: oikeanlaisen asennoitumisen puute.

Uudet palveluideat ja palvelualan innovaatiot eivät useinkaan synny tutkijankammiossa - ne versovat siellä, missä ihmiset tekevät työtään, keskustelevat ja vaihtavat kokemuksia.

Henkilöstön saaminen oikeaan innovointivireeseen vaatii ennen kaikkea hyvää johtamista, yhteisen tavoitteen kirkastamista ja tilaa erilaisille ajatuksille. Kun haasteet ja osaaminen ovat sopusoinnussa ja niillä on mahdollisuus kasvaa, innostus ja työn ilo imevät mukaansa. Silloin syntyy luova tila, joka mahdollistaa uudenlaisten ajatuskulkujen syntymisen. Hyvistä oivalluksista palkitseminen ja kiitoksen antaminen sille, kenelle se kuuluu, luo yrityskulttuuria, joka kannustaa innovoimaan.

Yhtä tärkeää kuin innovointiin innostaminen, on kuitenkin hyvien käytäntöjen toteutuksen varmistaminen. Idea itsessään ei tuota tuloksia, menestys syntyy uuden toimintatavan nopeasta kaupallistamisesta. Se vaatii rohkeutta ja uudenlaista asennetta - mahdollisuuksien näkemistä sellaisessa, joka haastaa ja muokkaa vallitsevia toimintatapoja.

 ”Kun laiva on satamassa, on se turvassa. Mutta laivoja ei ole rakennettu sitä varten.” (William Shedd)

 Kirjoittaja on SOK:n pääjohtaja.