Kauppa on jo pitkään ajanut tuloverotuksen alentamista lisätäkseen kaupan myynnin kannalta niin tärkeätä kuluttajan ostovoimaa. Ostovoiman kasvua esittäessään kauppa on samalla tavoitellut yksityisen kulutuksen osuuden kasvattamista Suomessa. Tarvetta tähän todella onkin, koska Suomessa yksityisen kulutuksen osuus eli 43 prosenttia BKT:stä on maailmassa pienimmästä päästä, kun sosiaalinen Ruotsi yltää 49 ja teollinen Saksa 56 prosenttiin puhumattakaan USA:n 70 prosentista.

Suomen elinkeinoelämä on jo vuosia odottanut Hetemäen työryhmältä ratkaisua verotuksen kokonaisuudistukseen.  Odotusaikaa lyhentääkseen hallitus on nähnyt viisaaksi ratkaista kiireellisimpiä epäkohtia poliittisten paineiden ohella.

Ravintolaruoan korkeampi arvonlisäverokanta kaupan arvonlisäverokantaan verrattuna oli noussut poliittiseksi epäkohdaksi, johon Vanhasen hallitus löysi näppäräksi ratkaisuksi kaikkien arvonlisäverokantojen yhden prosenttiyksikön korotuksen. Välillinen verotus oli näin valjastettu ”poliittisten paineiden” purkamiseen.  

Lähestyvien vaalien poliittiset paineet estävät Kiviniemen hallitusta esittämästä budjetin tasapainottamista tarkoittavia menoleikkauksia. Välillinen verotus ja yksityinen kulutus antavatkin jälleen mahdollisuuden politiikan tekemiseen. Samaa ostovoimaa, jota tuloverolla aivan oikein lisätään, voidaan kenenkään heräämättä kaventaa välillisellä verotuksella kuten nyt makeisverolla.

Hallitus näyttää jälleen kerran, ettei kotimarkkinoilla ja sen toimijoilla ole edes sen verran arvoa ja merkitystä, että hallitus odottaisi säällisesti Hetemäen työryhmän esitykset ja sallisi asiallisen poliittisen keskustelun makeisverosta ja samalla muusta välillisestä verotuksesta. Hallituksen kiire ja koordinoimattomuus makeisveroasiassa tuntuvat käsittämättömiltä, kun valtioneuvoston kanslian asettama Ruokastrategia 2030 -työryhmä esitti mietinnössään 18.6.2010 elintarvikkeiden kansanterveydellisen ohjauksen toteuttamista ensisijaisesti viestinnän ja toissijaisesti positiivisten verotuksellisten kannustimien kautta, esimerkiksi alentamalla hedelmien, kasvisten ja marjojen arvonlisäverokantaa. Arvonlisäverolla operoimista valmisteverojen sijasta pidetäänkin elintarvikeketjussa paljon kilpailullisesti ja toiminnallisesti parempana tienä. Yksityisen kulutuksen kannalta kysymys on kuitenkin samasta asiasta.

Kirjoittaja on Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja.