Venäjä on muuttumassa vauhdilla palveluyhteiskunnaksi. Palvelusektori kattaa jo 60 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, ja kaupan ala työllistää enemmän väkeä kuin valmistava teollisuus. Palvelusektori kasvaa erityisesti suurkaupungeissa, joihin on noussut uusia jättimäisiä ostoskeskuksia, hypermarketteja ja ketjumyymälöitä.

Myös internet- ja IT-palvelut sekä verkkokauppa kasvavat nopeasti. Internetin käyttäjien määrä on noussut yli 60 miljoonaan, ja matkapuhelintiheys ylittää jo Euroopan keskitason. Samoin telekommunikaatioala kehittyy ripeästi.  Keskiluokan vaurastuminen ja kulutuksen kasvu tukee talouskasvua.

Suomalaiselle vähittäiskaupalle venäläisten kulutusmahdollisuuksien lisääntyminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Tätä avittaa Venäjän viime elokuussa toteutunut WTO-jäsenyys.

Myös erilaisten palvelujen kysyntä kasvaa nopeasti Venäjällä. Suomalaisella osaamisella onkin kaikkein eniten kasvumahdollisuuksia juuri asiantuntijuuteen perustuvan palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Jo tällä hetkellä Suomen palveluviennistä Venäjän osuus on jopa 25 prosenttia, kun tavaraviennin osuus on noin kymmenen prosenttia.

Suomalaisen teknisen kaupan kasvulle merkittäviä mahdollisuuksia taas tarjoavat Venäjän panostukset infrastruktuurin kehittämiseen. Esimerkiksi 4G-verkon lisenssien haltijoilta vaaditaan tulevina vuosina merkittäviä investointeja tietoverkostoihin ja sähköntuottajilta kapasiteetin laajentamiseen. Lisäksi valtateiden rakentaminen aiotaan kaksinkertaistaa, ja uusi pikajunaverkosto ulottaa kaikkiin Venäjän miljoonakaupunkeihin. Investointeja vauhdittavat etenkin maassa lähivuosina järjestettävät urheilun suurtapahtumat, kuten Sotšin talviolympialaiset ensi vuonna sekä jääkiekon ja jalkapallon maailmanmestaruuskisat vuosina 2016 ja 2018.

Merkittävää on myös venäläisten kuluttajien mielenkiinto Suomea kohtaan matkailumaana. Tämä lisää merkittävästi matkailutulojamme ja kaupan ja palvelusektorin mahdollisuuksia työllistää kotimaassa. Rosstatin ennakkotietojen mukaan Suomi pysyi venäläisten matkailijoiden selvästi suosituimpana matkakohteena. Lähes joka viidennen IVY-maiden ulkopuolelle suuntautuneen matkan kohde oli Suomi.

Suomi vetää etenkin venäläisiä ostosmatkailijoita. Venäläisturistien verovapaiden ostosten arvo ylsi viime vuonna 280 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden tammikuussa ostokset lisääntyivät edelleen 14 prosenttia vuotta aiemmasta.

Kansantaloutemme hyötyy Venäjän WTO-jäsenyydestä

Kaupan ala kasvaa ja työllistää niin Venäjällä kuin Suomessakin. Tämä fakta unohtuu usein globaalin kilpailun paineessa, kun korostetaan pelkästään ulkomaankaupan vajettamme ja teollisuuden kilpailukykyä painottavaa politiikkaa.  Kotimarkkinoiden kehitykseen pitää panostaa ja kasvumahdollisuudet hyödyntää maksimaalisesti. Valtiovallan ei siksi pitäisikään lisätä kohtuuttomasti sellaisen toimialan sääntelyä ja kustannuksia, joka työllistää, tuo veroeuroja julkiselle sektorille sekä tarjoaa työpaikkoja eritoten nuorille. Tämä ei ole ristiriidassa teollisuuden kilpailukykyä lisäävien toimien kanssa, vaan tukee sitä. Kiitos hallituksen tuntuvan yhteisöveroalennuksen, kauppayritysten investointiedellytykset paranivat. Tällä tiellä pitää jatkaa.

Lypsävää lehmää ei siis kannata kurittaa eikä edes kahlita. Mistä muualta saamme kasvua lyhyellä aikavälillä?

Kaupan liitto järjestää huhtikuussa Pietarissa seminaarin, jossa etsitään eväitä Venäjällä menestymiseen. Lue lisää Venäläinen asiakas - suomalainen kauppa -seminaarista.

Kirjoittaja on Kaupan liiton kauppapolitiikan asiantuntija.