Talouskehitys junnaa edelleen Suomessa. Uusien autojen myynti on ollut perinteisesti hyvin riippuvainen talouden suhdanteista. Vuoden 2013 uusien autojen myynti jäi 103 450 kappaleeseen. Yhtä alas myynti vajosi edellisen kerran 1996, jos ei huomioida finanssikriisivuotta 2009. Valtiovalta kiristi autoveroa huhtikuusta 2012 alkaen, mikä syvensi uusien autojen myynnin alamäkeä entisestään.

Suomen autokanta on päässyt vuosien saatossa pahasti rapistumaan. Autokantamme keski-ikä on nyt noin kaksitoista vuotta. Autojen romutusikä on noin 22 vuotta.  Miten on mahdollista, että näin kehittyneessä maassa kansa ajaa vanhoilla, turvattomilla ja suuripäästöisillä autoilla?

Autoilun kokonaisverotuksen painopiste tulee siirtää hankinnan verotuksesta käytön verotukseen. Tämän muutoksen turvin autokanta lähtisi nuortumaan ja toisi maanteille uudempia, merkittävästi vähäpäästöisempiä ja turvallisempia autoja. Aalto-yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan 10 vuotta vanhemmat autot ovat jopa 50 prosenttia turvattomampia kuin tämän päivän autot. Liikennevakuutuskeskuksen tilastojen mukaan esimerkiksi vuonna 2010 tapahtui liikennevakuutuksesta korvattuja henkilövahinkoja 17 654. Vakavasti vammautuneita oli 446 ja kuolleita yli 200. Kuinka paljon pienemmät nämä luvut olisivatkaan jos autokantamme olisi nuorempaa?

Keskustelupalstoilla käydään aina välillä keskustelua uusien autojen hinnoista, autoverosta ja sen mahdollisen poistumisen vaikutuksista. Totta on, että uusia autoja myydään suhteessa merkittävästi vähemmän vuosittain kuin käytettyjä autoja: uusia yli satatuhatta vuodessa ja käytettyjä yli 500 000 vuodessa. Tästä syystä on tietysti loogista, että väestön enemmistölle käytettyjen kauppa on tärkeämpää. Pohdinnoissa on syytä huomioida, että uusien autojen mahdollinen autoverolasku ”valuisi alas” myös käytettyjen hintoihin. Kun kuluttaja jonakin päivänä vaihtaisi käytetyn auton hieman tuoreempaan, saisi hän näin suhteessa suuremman autoverohyödyn itselleen. Käytännössähän aina hankitaan tuoreempi käytetty auto, joka on hieman kalliimpi kuin edellinen. On täysin selvää, että markkinataloudessa mahdollinen autoveron lasku alentaisi vastaavalla määrällä uusien autojen hintatasoa ja sitä kautta käytettyjen hintatasoa.  Tästä syystä olisi tärkeätä suunnitella mahdollinen muutos pitkällä aikajänteellä, noin 8 vuoden aikaperspektiivillä, jotta kuluttajat eivät kärsisi arvonalennuksesta juuri hankkimansa auton osalta.

Ollilan työryhmä julkaisi 16.12.2013 raporttinsa satelliittipaikanteisesta kilometriveromallista. Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjattuna hallituksen yhtenä tavoitteena siirtää Suomen autoverotuksen rakenne hankinnan verotuksesta käytön verotukseen. Tämän pohjalta Autoalan Keskusliitto ry (AKL) kannustaa työryhmää jatkamaan mallin tarkempaa selvitystä pilotointien kautta. Pilotointi tuo tietoa, jonka pohjalta voidaan tehdä päätöksiä mallin toimivuudesta. Turha spekulointi asian tiimoilta tässä vaiheessa ilman faktoja on turhaa.

AKL haluaa todeta myös, että autoilun kokonaisverotus on jo nyt kokonaisuudessaan ”ihan tapissa”. Liikenteestä kerätään noin 7 miljardia euroa vuodessa ja siitä palautetaan vain noin miljardi euroa suoraan liikenteen kehittämiseksi. Tästä syystä satelliittipaikanteinen kilometriverojärjestelmä ei saa aiheuttaa enää lisäkustannuksia autoilijoille. Tämä näkökohta on ehdottomasti huomioitava jatkopohdinnoissa.

Autoalan ennusteryhmä arvioi kuluvan vuoden 2014 myynnin vain hieman paremmaksi kuin päättyneen vuoden myynti oli. Ennustettu 112 000 uuden henkilöauton myyntitaso on kuitenkin edelleen epätyydyttävällä tasolla. Tällä rekisteröintivauhdilla Suomen autokanta ikääntyy edelleen.

Kirjoittaja on Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja.