Eräs kauppiaskollegani totesi äskettäin lehtijutussa, että pitää juosta pysyäkseen paikallaan ja jos haluaa eteenpäin, on juostava lujempaa. Toteamukseen voi varmasti yhtyä eri aloilla toimivat, mutta kaupan alalla ja asiakasrajapinnassa uudistumisen vaatimuksen voi aistia käytännössä päivittäin.

K-ryhmässä tehdyn selvityksen mukaan tänä vuonna suurin suomalaisten ruokavalintoihin vaikuttava ilmiö on tiedostava kuluttaminen, joka vaikuttaa arjen ruokavalintoihin jopa 55 prosentilla suomalaisista. Tämä on asettanut uudentyyppisiä uudistumisen vaatimuksia myös kaupalle. Vaatimukset ovat oikeutettuja: toimiihan esimerkiksi K-ryhmä alueilla, joilla syntyy 75 % keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Rooli kestävien ratkaisujen tarjoajana on siis merkittävä.

Kestäviä ratkaisuja tehdään kaupassa monella tasolla, joista lähimpänä kuluttajaa ovat luonnollisesti valikoimat. Minulle on tärkeää tarjota kuluttajille mahdollisuus omien arvojen mukaiseen ostopäätökseen esimerkiksi laajalla suomalaisen ruoan valikoimalla. Tähän yhtyy onnekseni moni muukin, sillä K-ruokakaupoissa myytävistä tuotteista lähes 80 % on suomalaista alkuperää. Tarjolla on myös maan laajin paikallisten tuotteiden valikoima, jonka rakentamisessa K-kauppiaat ovat merkittävässä roolissa.

Suomalainen ruoka on tänä keväänä puhuttanut paljon – ja ansaitusti, sillä olemme tilanteessa jossa suomalainen ruoka ei ole enää itsestäänselvyys. Keskustelussa katseet ovat usein kääntyneet kauppaan ja sen ymmärtää, sillä kaupalla on kotimaisessa ruokaketjussa merkittävä vastuu: se toimii tärkeänä jakelukanavana ja tukena suomalaiselle maataloudelle sekä elintarviketeollisuudelle. Olemme kaupassamme sitoutuneet tekemään hartiavoimin työtä suomalaisen ruoan eteen – se on kaikkien etu – mutta kuten kaupan alalla kuuluu, sen lopullisen päätöksen tekee kuitenkin aina asiakas.

Kestävistä ratkaisuista puhuttaessa en voi olla nostamatta esiin myöskään ilmastonmuutosta, joka on yhtä lailla ollut yksi kevään puheenaiheista. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kauppa on vahvasti mukana muun muassa vastuullisen energiankäytön kautta. Suurilla toimijoilla on valtava merkitys, sillä esimerkiksi K-ryhmä käyttää prosentin kaikesta Suomessa käytetystä energiasta.

Myös tällä saralla paljon on jo tehty. Ruokakaupoissa energiaa haukkaavat erityisesti kylmän tuottaminen ja valaistus, ja meillä Espoossakin on jo pitkään kiinnitetty huomiota juuri muun muassa valaistus- ja kylmälaiteratkaisuihin. Suomessa jo nyt entistä useamman kaupan katolta löytyy aurinkovoimala ja panostuksista kertoo, että maan suurin aurinkosähkön tuottaja ja käyttäjä on kauppayhtiö eli K-ryhmä. Kirittävääkin vielä toki on. Esimerkiksi uusiutuvaa energiantuotantoa on varaa lisätä, ja mielestäni meidän on yleisesti pyrittävä kohti päästötöntä energiantuotantoa.

Kaiken kaikkiaan suomalaisilla kaupan alan toimijoilla on hyvät lähtökohdat muuttuvassa maailmassa entistä tiedostavampien asiakkaiden palvelemiseen. Myös asenteet ovat ilokseni muuttuneet: siinä missä vastuullisuus oli ennen maininta vuosikertomuksessa, tänään se nähdään kaupan alallakin aitona kilpailuetuna. Samalla kauppa rakentaa entistä vahvemmin kestävää yhteiskuntaa. Näiden tavoitteiden eteen juoksemme mielellämme.

Kirjoittaja on K-ryhmään kuuluvan K-Citymarket Ison Omenan kauppias ja Kaupan liiton hallituksen jäsen.