Olen nähnyt muutaman vaalikeskustelun ja seurannut monia median kautta. Yksi suosikkikysymys  pääministeriehdokkaille on, että mikä on Suomen seuraava kasvuala.

Useimmin Mari Kiviniemi, Jutta Urpilainen ja Jyrki Katainen nostavat ict:n, bionenergian, ympäristöteknologian, hoivapalvelut ja koulutuksen.

Suomen suurinta yksittäistä työllistäjää kauppaa ei ole vielä kertaakaan mainittu näissä keskusteluissa. Kauppa työllistää nyt lähes 300 000 henkiöä suoraan. Taloudellisen taantuman vuoksi luku on pysynyt koko vaalikauden samana. Edellisellä vaalikaudella kauppa kasvatti työllisten määrää 30 000:lla.

Kauppa palvelee laajasti kuluttajia, teollisuutta ja rakentamista. Se on mukana hyvin monipuolisesti suomalaisessa elinkeinoelämässä. Kauppa ja palvelut ovat myös pitäneet huolta suomalaisten työllisyydestä taantuman aikana.

Melkein poikkeuksetta puolueiden vaaliohjelmat muistavat vientiteollisuuden edut. Ja se on erinomainen asia ja myös kaupan etu. Mukava olisi kuitenkin, jos kauppaa muistuisi mieleen myös silloin, kun keskustellaan yhteiskuntasopimuksesta.

Pääministeri Kiviniemi on ehdottanut yhteiskuntasopimusta, joka helpottaisi yritysten verotusta, mutta velvottaisi ne investoimaan Suomeen. No, yritykset investoivat sinne, missä se on niille edullisinta ja missä markkinat ovat. Yhteiskuntasopimuksella sitä on vaikea säätää.

Kaikki kolme pääministeriehdokasta olivat kuitenkin tällä viikolla säätämässä lakia, joka voi rajoittaa merkittävälläkin tavalla kaupan rakentamista ja investointeja. Lisäksi hallituksen piiristä esitetään kauppaa valvovan supermarketasiamiehen viran perustamista. Ajatus on alunperin MTK:n idea.

Kun seuraava hallitus korottaa kulutusveroja ja leikkaa ostovoimaa, olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä yhteiskuntasopimuksen kohdat voisivat auttaa kauppaa kehittymään, työllistymään ja kansainvälistymään. Kauppa on mielellään rakentamassa Suomen hyvinvointia, jos saa vain siihen mahdollisuuden.