Uuden vuoden näkymät eivät ole kaupalle yksiselitteisen hyvät. Seuraavan hallitus todennäköisesti kiristää kulutusveroja ja välillisiä veroja. Vaikka palkkavero laskisikin, se ei todennäköisesti kompensoi näistä vähitäiskaupalle aiheutuvia kustannuspaneita.

Täytyy vain toivoa, että kotimainen vientiteollisuus pääsee nykyistä parempaan vauhtiin eikä rakentaminen hyydy seuraavina vuosina. Silloin ainakin teknisen kaupan hyvä veto voisi jatkua ja pikku hiljaa vuoden 2009 romahduksesta voitaisiin toipua.

Hyvää ei lupaa myöskään hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muutoksesta. Käytännössä se siirtäisi kaupan kaavoitusvallan takaisin ympäristöministeriöön kunnilta ja maakunnilta. Kaupan mielestä nykyinen laki riittää; olemmehan jo nyt nähneet, että ministeriö on hylännyt viime aikoina useita maakuntakaavaan laitettuja kaupan suuryksiköitä.

Lakiesitys on nyt eduskunnassa. Toivottavasti eduskunnalla riittää kykyä harkita kaupan kaavoitusta ympäristöministeriötä avarammin. 

Kaupan sijainnin ohjaus ei ole kansantaloudenkaan näkökulmasta pieni asia. Kaupan investoinnit ovat viime vuosina olleet noin 1,3 miljardia euroa. Se on kolmasosa teollisuuden investoinneista. Suomessa tuskaillaan investointien vähyyttä. Tuntuu omituiselta, että silti niitä on tulevaisuudessa varaa leikata.

Kauppa on kokonaisuutena johtava palveluala. Usein näkee puheenvuoroja, joissa korostetaan palvelujen viennin merkitystä. Silloin ajatellaan aina teollisuuden tuoteisiin liitettyjä palveluja. Ja hienoahan on, jos niiden vienti kasvaa.

Tärkeää olisi nähdä, että palvelut voivat olla joko teollisuuden tai kuluttajien käyttämiä palveluita. Parempi, että voitaisiin viedä molempia. Tähän Suomella on vielä pitkä matka, mutta ruotsalaiset ovat osanneet sen jo vuosikymmeniä.

Uuden vuoden toiveena esitämme nykyiselle ja seuraavalla hallitukselle, että koko kauppaa voisi kehittää kansantalouden edun mukaisesti eikä niin, että toimintaympäristö tarpeettomasti vaikeutuu. Silloin vaikeutuu kansantalouden kasvukin.