Kesäkatu on polttanut ja helteet ovat hellineet, mutta onneksi kauppakin on käynyt. Ei sentään polttavan kuumasti, mutta kohtuullisen mukavasti.

Heinäkuun lopussa valtiovarainministeriö oman budjettiesityksensä, joka lupaa kohtuullista lämpöä kaupalle vielä ensi vuodeksikin. Ostovoima säilynee tämän vuoden tasolla, joka on vähittäiskauppalle hyvä uutinen. Teollisuustuotanto myös piristyy, mikä tekniselle kaupalle ja palveluille tärkeä tieto.

Ensi vuoden budjetti on kuitenkin vaalibudjetti. Riskit suurista veron kiristyksistä vaanivat vasta seuraavina vuosina. Ensi vuonna valtio ottaa velkaa 8,5 miljardia euroa. Sellainen ei ole mahdollista vuodesta toiseen.
Uuden hallituksen on pakko leikata kunnilta ja valtiolta ja sen lisäksi kiristettävä verotusta. Julkisen sektorin leikkaamisen olisi voinut aloittaa jo nyt. Ei se viivyttelemällä helpotu.

Budjettiesityksessä ihmetyttää makeisille ja virvoitusjuomille ehdotettu sokerivero. Sokeria ei pidä syödä liikaa, mutta nykyinen viehtymys verottaa ”eettisesti oikein” ei tunnut ajatuksellisesti tukevalta.
Limsojen ja karkkien vero kohdistuu myös kivennäisvesiin, ja siihenhän ei ole pitäisi olla ainakaan terveydellisiä perusteita. Samalla järjestelmä ohittaa muut paljon sokeria sisältävät elintarvikkeet.

Sitä paitsi on paljon muutakin, jota voisi terveysriskien perusteella verottaa. Esimerkiksi suolaa ja rasvaa.
Veroja ja kansanterveyttä ei pidä sekoittaa keskenään. Verotuksen pitäisi olla mahdollisimman neutraalia ja sitten kuluttajat päättävät mitä syövät.

Kulutusta ohjaava verotus sen sijaan toimii hyvin autoissa ja ympäristöasioissa. Niissä onkin selkeämmät perusteet, esimerkiksi hiilidioksidipäästöt. Ravinnon terveellisyydestä tulee koko ajan uutta tietoa, joka kumoaa vanhaa. Edessä on todellinen hetteikkö.