Pohjustukseksi pieni mielikuvitusleikki. Olet helsinkiläinen. Vantaa muuttuu hintatasoltaan Viron kaltaiseksi. Ryhtyisitkö tekemään enemmän ostoksia Vantaalla?

Monet sveitsiläiset ovat mielikuvitusleikin kaltaisia helsinkiläisiä. Heillä on lyhyt matka rajan yli ostamaan halvempia tuotteita ja palveluita naapurimaista. Edes kieliongelmaa ei usein ole.

Kuvaaja: Vesa Rajala

Muutaman vuoden takaisen kyselyn mukaan rajojen yli ostetaan usein esimerkiksi lihaa, maitotaloustuotteita, pesu- ja puhdistusaineita, juustoja ja vihanneksia. Osa tuo myös muun muassa vaatteita, rakennustarvikkeita tai leluja.  Ostokset tehdään lähes poikkeuksetta henkilöautoilla. Keskimäärin matkaa kauppaan ja takaisin kertyy noin 60 kilometriä.

Vähittäiskauppaketju Coop arvioi vuonna 2009, että shoppailuturismin kokonaisarvo on noin 1,8 miljardia frangia. Säännöllisesti ostoksia rajan yli teki tuolloin 16 prosenttia kuluttajista, kun vuonna 2005 luku oli 21 prosenttia. Coop arvoi vähenemisen syyksi muun muassa sen, että ulkomaalaiset halvemmat ketjut, kuten Aldi ja Lidl, ovat perustaneet yhä enemmän myymälöitä Sveitsiin.

Tosin viime aikoina valuuttakurssien muutokset eli vahva Sveitsin frangi näyttää taas vaikuttavan rajanylityskauppaan, todetaan Credit Suissen vähittäiskaupan katsauksessa (pdf).

Kuukausittain reissu Saksaan

Naapurini Bruno osoittautuu melko tyypilliseksi ulkomailta ostelevaksi. Hän hurauttaa autollaan rajan yli noin 17 kilometrin päähän noin kerran kuussa. Saksasta hän käy ostamassa esimerkiksi kosmetiikkaa, kodinhoitotuotteita ja kodinkoneita sekä tietysti myös elintarvikkeita. Ostokset hän voi tehdä sillä aikaa, kun auto on korjaamossa.

Brunon mukaan monet tuotteet ja palvelut ovat 25–50 prosenttia halvempia ympäröivissä EU-maissa verrattuna Sveitsiin. Bruno arvostaa myös naapurimaiden parempia valikoimia.

"Monet sanovat, että Sveitsi on juustomaa, mutta kyllä Ranskasta saa niin hyviä juustoja. Ja viinejä", Bruno hymyilee.

Kun kysyn Brunolta, keskustellaanko Sveitsissä paljon kotimaisten tuotteiden ja palveluiden suosimisen merkityksestä, hän kertoo, että asiasta kyllä aina puhutaan, mutta hinnat vain ovat niin paljon edullisemmat rajan toisella puolella, että säästöä syntyy, oli kyse sitten hiustenleikkuusta tai luomutuotteista.

Vaikka moni Sveitsissä kannattaa esimerkiksi paikallisia elintarvikkeita, niin vain vähemmistö sveitsiläisistä pitää rajoja ylittävää kaupankäyntiä taloudellisena ongelmana. Suuri osa heistäkin, jotka eivät käy naapurimaissa ostoksilla, suhtautuvat tilanteeseen ymmärtäväisesti.

Tullimääräykset rajoittavat tuontia

Koska Sveitsi ei ole osa EU:ta, niin tullit tuntuvat kuluttajien arjessa. Monille tuotteille, kuten ulkomaalaisille viineille, on varsin kovat tullit.

Tietysti myös elintarvikkeiden verovapaat tuontimäärät ovat rajoitettuja. Esimerkiksi lihaa tai viiniä ei saa tuoda kovin paljon kerralla verovapaasti. Autojen sisällä olevia tuotemääriä ja ostettuja tavaroita myös usein tarkistetaan rajojenylityspaikoilla.

Sveitsillä menee taloudellisesti hyvin, ja keskiansiot ovat korkeammat kuin esimerkiksi Saksassa. Tämä näkyy naapurini Brunon mielestä paikallisten kauppojen valikoimissa. Hänen mukaansa baselilaisten ostovoima on sen verran hyvä, ettei tuoteryhmien halvimpia tuotteita edes kaupata, koska paremman hintaluokan tuotteissa on myös paremmat katteet. Siksi monet mielellään hakevat halvimpia elintarvikkeita rajan toiselta puolen.

Kirjoittaja on kuluttajaekonomisti ja viestintäyrittäjä, joka asuu tällä hetkellä Sveitsissä.